Suomen perustuslaki kirjoitettiin sata vuotta sitten Anjalassa – Juhlaseminaari Anjalan kartanossa

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1919 Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon, jonka valtionhoitaja Mannerheim vahvisti heinäkuun 17. päivänä 1919. Hallitusmuoto, sekä aiemmin vahvistetut valtiopäiväjärjestys, vaalilaki ja kunnallisvaalilaki, ovat edelleen suomalaisen demokratian kulmakiviä. Nämä päätökset ovat ohjanneet suomalaisen yhteiskunnan rakentumista ja Suomen kehittymistä nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi. Hallitusmuoto 100 vuotta on kansanvallan ja suomalaisen demokraattisen sekä parlamentaarisen päätöksenteon ja kansalaisten perusoikeuksien merkkivuosi.

Senaatti asetti vuoden 1917 maaliskuussa komitean, joka sai tehtäväkseen ryhtyä valmistelemaan ehdotuksia maan valtiosääntöä kehittäväksi Suomen perustuslainsäännöiksi. Komitean puheenjohtajana toimi myöhemmin presidentiksi valittu professori K.J. Ståhlberg ja jäseninä kymmenen muuta asiantuntijaa. Komitean ydinryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajan lisäksi lakimiehet Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen, viimeistelivät lakiehdotuksen Wredebyn kartanossa helteisenä kesänä 1917. Wreden ehdotuksesta työ tehtiin Anjalassa, koska Helsingissä oli historian kirjoituksen mukaan liian kuuma.

Varsinainen merkkipäivä on 17.7.2019, joka on tänä vuonna yleinen liputuspäivä. Viralliset juhlallisuudet ja muut tapahtumat keskittyvät syyskuulle.

Pohjois-Kymen Paasikiviseura järjestää Helsingin Paasikiviseuran ja Paasikiviseurojen liiton tukemana maanantaina 15.7.2019 juhlaseminaarin perustuslain syntysijoilla, Anjalan kartanossa. Kartano on alun pitäen niin ikään ollut Wreden suvun hallussa ja liittyy keskeisesti Suomen historian tapahtumiin.

Juhlaseminaari 15.7 klo 10.00-12.00 Anjalan kartanon pääsali

Hallitusmuoto parlamentarismin valossa, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen

Hallitusmuodon kehityksen vaiheet, professori Martti Häikiö

Presidentti K.J. Ståhlbergin merkitys tänään, toimittaja Risto Astikainen

Seminaarin puheenjohtaja, toimittaja Markku Laukkanen

Juhlakahvit

(Suojellun Anjalan kartanon historia alkaa 1600-luvulla ja nykyisin se on Regina-säätiön omistuksessa ja sen toimintaa ylläpitää Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Kuva: Kirsi Juura)