Saksankielisen Keski-Euroopan menestys puurakentamisessa perustuu vankkaan insinööriosaamiseen ja innovaatioihin, joiden taustalla on pitkäjänteinen, eri toimialat yhdistävä kehitystyö. Innovaatiot ovat syntyneet rakentamisen käytännön tarpeista. Tuloksena on valmiita rakentamisen ratkaisuja, jotka sisältävät paitsi kokoonpanon osat myös osaamisen, ohjelmistot ja laitteet niiden suunnittelemiseen ja valmistukseen.
Korkean puukerrostalorakentamisen tekniset kysymykset on pääosin ratkaistu. Kolmiulotteiseen mallinnukseen liittyvä suunnittelu ja työstö ovat jo nyt arkipäivää monimutkaisten puurakenteiden valmistuksessa, mutta arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat luottavat yleensä perinteisempiin menetelmiin.
Huippututkimuksen painopiste on siirtynyt etsimään uusia parempia ratkaisuja, joilla voidaan korvata nykyisiä. Esimerkiksi kovapuun käytöllä voidaan nostaa merkittävästi puurakenteiden lujuutta ja mahdollistaa jälkijännitettyjen puurakenteiden käyttö.
Uusinta puututkimusta edustavat kolmiulotteinen printtaus ja esineiden internet, joiden uskotaan mullistavan rakennusalaa merkittävästi. Puun käyttö mahdollistaa radikaalisti uusien toimintamallien ja -menetelmien käyttöönottamisen mitä kautta on saavutettavissa huomattavaa parannusta tuottavuuteen, laatuun ja nopeuteen. Puutekniikan insinööreille opetetaan myös puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus sekä valmistuksessa tarvittavien työstökoneiden ohjelmointi. Valmistuvat osaavat toimia teknisessä myynnissä, tuotekehityksessä ja valmistuksessa.
Teollisen puurakentamisen kehittäjät
Sveitsiläistä Hermann Blumeria voidaan pitää modernin puurakentamisen uranuurtajana.
Blumer tunnetaan erityisesti suurten puurakenteiden tappivaarnaliitostekniikan kehittämisestä,
Edellisen lisäksi hänen uralle mahtuu paljon myös muita merkittäviä edelleen käytössä olevia puurakentamisen innovaatioita.
Herman Blumer tuli Sveitsin Herisaussa vuonna 1907 perustetun perheyrityksen johtoon vuonna 1980. Yrityksen menestys oli vaihdellut sotien myllerryksessä. Blumerin tullessa taloon sillä oli 20 työntekijää. Hän aloitti siihen asti lähinnä puusepänverstaana toimineessa yrityksessä puutuoteosien teknisen kehitystyön. Blumer toi markkinoille puurakentamisen liitostekniikan mullistaneen tappivaarnaliitoksen, josta tuli heti Euroopan laajuinen menestystarina.
Blumerin keskeiset innovaatiot ovat syntyneet rakentamisen käytännön tarpeista. – Tappi-vaarnaliitostekniikka syntyi, kun puurakenteita haluttiin alkaa käyttää yhä suuremmilla jänneväleillä. Niiden kokoamiseksi ei ollut olemassa sopivaa liitostekniikkaa, joten sellainen piti keksiä ja kehittää, toteaa Herman Blumer.
Blumerin johtama kehitystyö on ollut aina laaja-alaista, eri toimialaoja ja teknologioita yhdistävää. Puualan yritysten lisäksi mukana on konepajayrityksiä, jotka kehittävät samalla liitosvälineiden valmistuksessa ja työstöissä tarvittavat koneet ja laitteet, sekä suunnittelijoita ja ohjelmistotaloja, jotka kehittävät tarvittavat suunnitteluohjeet ja -ohjelmat. Kehitystyön tuloksena syntyy valmis ratkaisu, joka sisältää paitsi kokoonpanon fyysiset osat myös osaamisen, ohjelmistot ja laitteet niiden suunnittelemiseen ja valmistukseen.
Tappi-vaarnaliitoksesta tuli heti Euroopan laajuinen menestys. Ensimmäistä St. Gallenin Säntiparkiin rakennettua kauppakeskusta ja kylpylää kävi katsomassa Blumerin mukaan koko Eurooppa. Sen seurauksena Blumer alkoi valmistaa suuria kattoristikoita ympäri Eurooppaa.
Tappivaarnaliitostekniikan menestyksen myötä yhtiössä aloitettiin kotelolaatan kehitys. – Tarve sen kehitystyölle syntyi huomattuamme, ettei tappivaarnaristikoiden päälle ollut silloin olemassa järkevää teollisesti valmistettavaa kattorakennetta. Myös kotelolaatan kehittäminen edellytti laajaa kehitystyötä eri yritysten kesken, jotta laattojen valmistusteknologia saatiin kilpailukykyiseksi.
– Jokaisen tuotteen kehityksen takana oli laaja-alaista yhteistyötä insinöörien, puuosaajien, konepajojen ja terästeollisuuden kanssa, sanoo Blumer. Tuotteen ja sen valmistukseen tarkoitettujen koneiden suunnittelu, kehitystyö, valmistus ja ohjelmistojen käyttöönotto veivät kymmenen vuotta ja maksoivat paljon.
Blumer on ollut edelläkävijä tietotekniikan hyödyntämisessä. Hänen johdolla on kehitetty valmistukseen soveltuvien koneiden lisäksi myös niiden ohjelmistot. – Yhtiön ensimmäinen tietokone oli HP 85, joka tämän päivän vertailussa on hyvin vaatimaton kone, mutta sen avulla saatiin tuotanto käyntiin, muistaa Blumer.
Kehitystyön tulokset edelleen tuotannossa
Blumerin mukaan rakentamisen aidosta tarpeesta lähtenyt tutkimus-ja kehitystyö johti käytännönläheisiin ja kilpailukykyisiin ratkaisuihin, joista tuli menestystuotteita ja teollisia toistettavia ratkaisuja. Menestyksen tuoman kasvun ja investointien ansiosta yhtiö kasvoi nopeasti 600 työntekijän yritysryppääksi, jossa sahateollisuustuotteiden lisäksi valmistettiin suuria tappi-vaarnaristikkorakenteita, kotelolaattoja, ikkunoita ja muita puusepäntuotteita.
Lisäksi yhtiöön perustettiin oma puurakenteiden suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto.
– Nyt ajateltuna investoimme tuolloin liikaa ja kasvoimme liian nopeasti. Lisäksi teimme virheen laittamalla kaikki munat samaan koriin. Emme hajauttaneet eri tuotteiden valmistusta eri yhtiöihin, vaikka se olisi ollut järkevää, arvioi Blumer nyt.
– Ajauduimme vuonna 1997 talousongelmiin. Olimme investoineet paljon, vaikka raha oli tuolloin kallista. Juuri kun investoinnit olivat valmiita, markkinat sulivat alta. Vaikka tuotimme uudella tekniikalla menestystuotetta kotelopalkkia, markkina ja yritys menivät alta suhdanteiden myötä.
Tuotteiden valmistus jatkui yritysryppäässä, jonka perustaminen mahdollistui yrityksen työntekijöiden investoitua tuotannon jatkamiseen. Nykyisin yhtiön eri osat toimivat erillisinä työntekijöidensä omistamina yrityksinä. -Jälkeen päin ajatellen tuo kasvun aika oli minun elämäni parasta aikaa, vaikka ajauduimmekin talousongelmiin. Meillä oli itse kehitetyt koneet, tuotteet, teollinen valmistus sekä osaavia ihmisiä toteuttamaan niitä.
Blumerin työn jäljiltä Appenzellin alueella on paljon puusepänyrityksiä ja niillä hyvä osaamispohja. Alueelle on muuttanut myös Sveitsin Bielin ammattikorkeakoulusta valmistuneita nuoria puuseppiä ja puuinsinöörejä, jotka turvaavat alueen yritysten ammattitaitoisen työvoiman saannin.
– Vaikka taloudellisessa katsannossa olimme liian aikaisin kehittämässä uusia tuotteita ja niitä valmistavia koneita ja ohjelmistoja, voimme nyt sanoa, että olimme silti oikealla tiellä. Kun silloin ei ollut teollisen rakentamisen edellyttämiä tuotteita, saati ohjelmistoja suunnitteluun tai koneita valmistukseen, meidän piti kehittää nämä kaikki.
Puurakentaminen on aito vaihtoehto betonirakentamiselle
Tänä päivänä Herman Blumer iloitsee siitä, että on huippuarkkitehtien ja rakentajien keskuudessa kysytty asiantuntija. Hän työskentelee Creation Holz- yrityksessään, joka tuottaa asiantuntijapalveluita puurakentamisen tarpeisiin. Yrityksessä Blumerin ydinryhmä keskittyy uusiin kehityshankkeisiin.
– Kun arkkitehti tulee meille luonnoksineen, me katsomme miten sen voi toteuttaa puusta. Teemme arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden kanssa esiselvityksiä rakennushankkeisiin, jotka sitten toteutamme paikallisten rakennusyhtiöiden kanssa eri maissa.
Työn alla on Sveitsin Bieliin toteuttava koulurakennus, jossa haasteena ovat ennen näkemättömän vaativat välipohjarakenteet.
Blumer korostaa erityisesti rakennesuunnittelun ja -suunnittelijoiden osaamisen merkitystä puurakentamisen tulevaisuudelle. – Ongelma on se, että isojen projektien puurakenteet ovat hyvin monimutkaisia mutta vain kymmenen prosenttia rakennesuunnittelijoista on erikoistunut puuhun.
Puurakentamisen markkina kasvaa vahvasti saksankielisessä Euroopassa. – Korkeat rakennukset ovat markkinakasvun vetureina. Varsinkin Sveitsissä tehdään paljon 6-8 kerroksisia kerrostaloja.
-Meillä on hyvää yhteistyötä myös betoniteollisuuden kanssa, mutta osat ovat vaihtuneet. Kun betonirakentajat olivat ennen isännän roolissa, nyt puurakentajat tekevät ensin osuutensa ja sitten betoni. Esivalmistukseen perustuva puurakentaminen on iso muutos perinteiseen paikan päällä rakentamiseen.
Blumerin mukaan julkinen sektori haluaa käyttää puuta enemmän rakentamisessa. – Nyt halutaan suosia vähähiilistä rakentamista, luoda ekologista imagoa sekä edistää omien metsien käyttöä ja tukea paikallisia yrityksiä.
-Asenteet puurakentamista kohtaan ovat muuttuneet viime vuosien aikana myönteisemmiksi. Investoijat uskovat ja luottavat puurakentamiseen. Jokaisessa kilpailussa on oltava mukana puuvaihtoehto.
Blumer muistuttaa, että markkinoilla on edistyneitä puurakentamisen ratkaisuja ja tuotteita. – Kun tappivaraliitos mahdollisti pitkät jännevälit, esivalmistukseen ja rakentamisen kokoonpanoon on tullut nyt uusia innovaatioita. Markkinoilla on uusia teolliseen rakentamiseen soveltuvia puurakentamisen tuotteita ja osaavia valmistajia, mikä edistää edelleen puurakentamisen markkinan kasvua.
Käytännön tarpeet ohjaavat puurakentamisen huippututkimusta
Suomessakin hyvin tunnetun Münchenin yliopiston puutekniikan professorin Stefan Winterin mukaan puukerrostalorakentamisen tekniset kysymykset on pääosin ratkaistu. – Tiedämme, miten puukerrostalo rakennetaan teknisesti, miten se toimii.
Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää tutkimukseen perustuvia standardisoituja detaljiratkaisuja. Puutuoteteollisuuden haasteena on kehittää rakentamisen ratkaisuja, jotka toimivat laajamittaisessa teollisessa rakentamisessa kaikkialla, toteaa Winter.
Winterin mukaan kerrostalorakentamisen tulevaisuus perustuu vakioituihin teollisiin ratkaisuihin, joita ei tarvitse joka kerta erikseen suunnitella. – Vain koeteltujen ratkaisujen ja toistojen kautta tulee todellista kilpailukykyä totuttuja rakentamistapoja vastaan, muistuttaa Winter.
-Kun on valmiita ratkaisuja, arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden työ helpottuu. Sama koskee niin tilojen suunnittelua, rakenteiden mitoitusta kuin palo-, kosteus- ja akustiikkaratkaisuja. Valmiiden vakioratkaisujen hyödyntäminen avaa puutuoteteollisuudelle mahdollisuuksia rakentaa puurakenteita kilpailukyvyn edellyttämässä isoissa valmistussarjoissa.
Puurakentamisen markkinassa Winter uskoo massiivipuu- ja viilupuulevytekniikoiden käytön ja esivalmistuksen laajenemiseen. – Tulemme näkemään investointeja tehtaassa tapahtuvaan moduulirakenteiden tuotantoon, jossa on talotekniikka mukana. Moduulirakentamisella voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä rakennusajassa. Kokoonpanotyö teollisuushallissa on tehokasta. Työmaalla tarvittavan työvoiman määrä pienenee.
-Teemme tutkimusta myös Eurokoodi 5:n puurakenteita koskevien osien täydentämisen parissa. Tavoitteena on saada standardisoituja puuratkaisuja, jotka perustuvat eri toimialojen yhteiseen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tällaisia ovat esimerkiksi puusementti, itseporautuvat ruuvit, liimapuun vahvistaminen ja puurakenteiden palokestävyyden hyväksyttävyyden parantaminen, kuvailee Winter.
Winter uskoo, että esimerkiksi palosäädöksiin voidaan vaikuttaa parhaiten kehittämällä valmiita vakioratkaisuja ja osoittamalla ne toimiviksi palotilanteissa. Niiden myötä palosäädöksiä voidaan muuttaa paremmin puun ominaisuuksia huomioon ottaviksi.
Tämän hetken merkittävänä uutena tutkimuskohteena Winter pitää varsinkin Keski-Euroopan metsissä runsaan kovapuun (pyökki) käyttökohteiden lisäämistä, koska sen hakkuumahdollisuudet kasvavat nopeasti. Parhaat käyttökohteet ovat tällä hetkellä viilupuupohjaisessa levy- ja palkkituotannossa.
Kovapuun käyttö parantaa merkittävästi rakenteiden lujuutta. Pyökkiviilusta tehdyllä palkilla voidaan saavuttaa samat lujuusarvot kuin havupuisella kolmanneksen pienemmän palkin korkeudella.
Kovapuu helpottaa myös liitosten suunnittelua, koska kova puuaines ei painu kasaan voimien vaikutuksesta. Myös jälkijännitetyt rakenteet ovat tällöin mahdollisia.
Winterin mukaan puupohjaisiin materiaaleihin perustuvan kolmiulotteisen tulostuksen käyttökohteet laajenevat. Kestävästi tuotettu puukuitu on ehtymätön lähde printtauksen raaka-aine. – Esimerkiksi huonekaluteollisuudessa ja rakentamisen detaljeissa voidaan sitä hyödyntää paljonkin. Tutkimuksessa tehdään paljon töitä uusien kuitupohjaisten materiaalien kehitystyössä, jonka tuloksena meillä on jo erittäin kestäviä komposiittituotteita ja puusementtisovelluksia.
Winter uskoo myös robottitekniikan ja mallintamiseen perustuvan suunnittelun lisääntymisen parantavan puutuotteiden valmistuksen kilpailukykyä, tarkkuutta ja laatua. Jo nyt kolmiulotteinen mallinnus ja robottien hyödyntäminen kokoonpanossa mahdollistavat nykyistä monimutkaisempien rakenneteknisten kokonaisuuksien toteutuksen.
Rhomberg uudistaa radikaalisti rakentamisen prosesseja
Itävallasta toimiva rakennusyhtiö Rhomberg on alkanut kehittää radikaalisti uudenlaisia rakentamisen käytäntöjä. Mallia niihin on otettu autoteollisuudesta. Yhtiön uusilla toimintatavoilla voidaan parantaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja laatua. Vastuullisuus rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämisestä on tuonut myös puun osaksi yhtiön rakentamisen ratkaisuja.
Vuonna 1886 perustettu Rhomberg on neljännessä sukupolvessa toimiva perheyritys, joka toimii yritystensä kautta sekä rakentamisen että rautateiden maailmassa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli puoli miljardia euroa.
Yhtiön toimitusjohtajan Hubert Rhombergin mukaan nykyisen rakentamisen suurin ongelma on suunnittelun vääränlainen ajoitus. Suunnittelu aloitetaan ja sitä tehdään liian myöhään.
Usein suunnittelua tehdään vielä yhtä aikaa valmistusprosessin kanssa. – Eihän autojakaan valmisteta siten, että niitä suunnitellaan ja muutetaan vielä kaksi viikkoa ennen valmistumista.
Autojen valmistus perustuu vakioitujen korien, moottorien ja alustojen tehokkaaseen teolliseen sarjatuotantoon. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki autot olisivat samanlaisia. Autoja massakustomoidaan asiakkaiden erilaisiin mieltymyksiin erilaisten osien avulla.
– Jotta teollinen rakentaminen on mahdollista, suunnitelmat tulee olla täysin valmiita ennen tuotannon aloitusta. Tuotannon tulee perustua etukäteen suunniteltuihin ja valmistettuihin komponentteihin, joita ei enää kokoonpanon yhteydessä muuteta. Osia voi olla paljon. Niiden määrä, laatu ja mahdollisuudet yhteensovittamiseen vaikuttavat siihen, kuinka hyvin järjestelmä joustaa erilaisiin asiakastarpeisiin. Rhombergin mukaan on yksi asia kehittää järjestelmä, sen osat ja niiden valmistus, ja toinen soveltaa sitä erilaisiin asiakastarpeisiin. Näitä ei pidä sekoittaa keskenään.
Asiakkaalle tehtävä suunnittelu perustuu ennalta kehitettyjen valmiiden ratkaisujen ja komponenttien hyödyntämiseen. Vain siten voidaan varmistaa, että osien tuotanto ja kokoonpano voidaan tehdä teollisena sarjatuotantona. Suunnittelun tulee olla kurinlaista. Variaatioita voidaan tehdä, mutta vain järjestelmän asettamissa rajoissa.
– Hyötynä on, että suunnittelija voi keskittyä täysipainoisesti asiakkaalle parhaiden ratkaisujen löytämiseen, kun suunnittelijan ei tarvitse suunnitella joka kerta uudelleen koko järjestelmää.
Järjestelmillä on aina rajoitteensa. Siksi järjestelmän myyjällä on vastuu tunnistaa ne tapaukset, joissa järjestelmän käyttö on järkevää. Sitä ei kannata tarjota kaikkiin tapauksiin.
Hubert Rhomberg on perehtynyt laajasti rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Hänen mukaansa ihmiskunnalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pienentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Siksi puulla on merkittävä rooli hänen yhtiönsä kehittämissä uusissa ratkaisuissa.
Rhombergin kehittämät uudet ratkaisut perustuvat puun, teräksen ja betonin yhdistämiseen. Hubert Rhombergin mukaan yhtiön aikeita käyttää puuta korkeiden talojen rakenteissa ei otettu aluksi vakavasti. Kahdeksankerroksisen Life Cycle Tower 1 –toimistotalon valmistuminen muutti kuitenkin ajatukset.
Rakennus on myös saanut seuraajia, joissa siinä kehitettyä teknologiaa hyödynnetty.
ei kuitenkaan aio itse ryhtyä rakentamaan taloja eri puolille maailmaa. Ympäristöön liittyvät haasteet ovat maailman laajuiset, joten ne merkitsevät voimakasta kansainvälistä kiinnostusta yhtiön kehittämiä ratkaisuja kohtaan. Siksi yhtiö myy valmistuslisenssejä ratkaisuilleen, jotta niitä voidaan alkaa valmistaa eri puolilla maailmaa.
Sopimuskumppanit saavat ratkaisuihin, niiden valmistukseen ja suunnitteluun liittyvän tiedon ja koulutuksen. Yhtiö myös tarjoaa kumppaneilleen yhteisen alustan tiedon jakamiselle, jolloin yhdessä paikassa tehdyt kehitystyö ja innovaatiot ovat välittömästi myös muiden sopimuskumppaneiden tiedossa. Tämä koskee myös alihankkijoita. Se parantaa alihankkijoiden asemaa, koska nämä pääsevät myymään tuotteitaan alustan kautta kaikille sopimuskumppaneille.
Verkostonsa kautta Rhombergin tavoitteena on tulla maailmaan suurimmaksi rakentajaksi. Suurin kiinnostus järjestelmää kohtaan tulee Aasiasta ja Lähi-Idästä, joihin lisenssejä on jo myyty.
Valaisin kertoo kaiken
Esineiden internet on tulossa osaksi rakennuksia. Rhombergin pääkonttorin kokoustilan valaisin on esimerkki siitä, mihin nykyinen esineiden välinen internet pystyy tänä päivänä.
Kokoushuoneen lattialla seisova kauniisti muotoiltu valaisin ei alkuun herätä suurta huomiota. Todellisuudessa se ei vain säädä valaistuksen voimakkuutta automaattisesti vaan se myös mittaa huoneilman hiilidioksidipitoisuutta ja säätää ilmanvaihdon voimakkuutta sen mukaan. Se ohjaa ikkunoiden kaihtimia sulkien ne, jos tila alkaa ylikuumeta liiallisen auringonpaisteen vuoksi.
Valaisin menee päälle liiketunnistimilla. Samalla se kertoo talon aulavahdeille ja kokousvarauskalenterille onko tilassa käyttäjiä. Tällöin aulavahti tai kuka tahansa talossa työskentelevä voi tarkistaa omalta tietokoneeltaan, onko tila tarvittaessa käytössä.
Kaikki toiminnot perustuvat valaisimelle annettuun omaan IP-osoitteeseen. Sen kautta valaisin voi välittää keräämänsä tiedot talon muille järjestelmille.
Esineiden internet voi mullistaa puurakentamisen
Sveitsiläisen professori Frank Pillerin mukaan esineiden internet tulee mullistamaan rakennusten käyttöä ja rakentamista. Saatavat säästöt ja vaikutus laatuun ovat huimat. Puutuotealalla on hyvät mahdollisuudet hyötyä kehityksestä olemalla kehityksen kärjessä.
Pillerin mukaan esineiden internetillä tarkoitetaan sitä, että esineet ja laitteet liitetään oman internetin yhteyskäytäntöosoitteen (IP) avulla osaksi tietoverkkoa. Tällöin ne pystyvät välittämään antureidensa ja sensoreidensa avulla keräämäänsä tietoa toisille laitteille tai tietokantoihin näiden hyödynnettäväksi. Kun toimitaan langattomasti, saadaan aikaan suuria säästöjä pelkästään laitteiden kaapeloinnissa.
Pillerin mukaan esineiden internetin käyttömahdollisuuksia on lähes rajattomasti. Esimerkeiksi kodeissa laitteet voivat säätää automaattisesti kodin valaistusta, ilmanvaihtoa ja lämmitystä. Laitteet voivat itse välittää tiedon huoltotarpeestaan huoltoliikkeelle. Julkisissa tiloissa laitteet voivat kertoa tilojen käyttöasteesta, siivoustarpeesta jne. ja tilata niihin liittyviä palveluita.
Pillerin mukaan esineiden internetin käyttömahdollisuuksia on lähes rajattomasti. Esimerkeiksi kodeissa laitteet voivat säätää automaattisesti kodin valaistusta, ilmanvaihtoa ja lämmitystä. Laitteet voivat itse välittää tiedon huoltotarpeestaan huoltoliikkeelle. Julkisissa tiloissa laitteet voivat kertoa tilojen käyttöasteesta, siivoustarpeesta jne. ja tilata niihin liittyviä palveluita.
Teollisuus voi hyödyntää tietoverkkoon antureita ja sensoreita myös koneissaan. Tällöin puhutaan teollisesta esineiden internetistä. Sen avulla koneet voivat mm. suorittaa itse laadun tarkkailua ja dokumentoida valmistuksen eri vaiheet. Koneet voivat myös vaihtaa valmistukseen liittyviä tietoja keskenään
Säästöjä syntyy mm. dokumentoinnin helpottumisesta. Kun nykyisin valmistukseen liittyvä dokumentaatio tehdään usein erillisenä prosessina käsityönä, jo nyt koneisiin liittyvät anturit ja sensorit voivat parhaimmillaan siirtää valmistukseen liittyvän dokumentaation suoraan pilvipalveluun, josta se on tarvittaessa palautettavissa käyttöön esimerkiksi rakennuslupaviranomaisia varten.
Pillerin mukaan teollinen esineiden internet tehostaa koneiden käyttöä. Se mahdollistaa tuotannon hajauttamisen pienempiin yksiköihin. Pillerin mukaan erityisesti laajoissa puurakennushankkeissa on usein ongelmana, että ne ovat liian suuria yhden valmistajan toteutettavaksi mutta liian pieniä, jotta riittävän suuren uuden koneen hankinta olisi kannattavaa.
– Teollinen esineiden internet helpottaa tuotannon hajauttamista pienempiin yksiköihin, joita Keski-Euroopan puurakennusteollisuudessa on paljon. Kun laitteet ohjelmoidaan samojen suunnitelmien pohjalta, niiden yhteensopivuuteen ei synny ristiriitoja. Koneiden itse suorittama laadun tarkkailu eliminoi inhimilliset virheet.
Teollisen esineiden internetin käyttöön ottaminen edellyttää liiketoimintamallien uudelleen arviointia ja kehittämistä. Perinteisellä ja konservatiivisesti ajattelevalla rakennusalalla tämä voi olla haasteellista. Sen sijaan puurakentamisessa vakiintuneita liiketoimintamallit ovat vasta kehittymässä, joten niissä Piller näkee huimaa kehityspotentiaalia.
Teollisen esineiden internetin käyttö edellyttää myös huolellista ennakkosuunnittelua ja oliopohjaisia suunnittelumenetelmiä. Myös tässä puurakennusala voi edelläkävijä, koska kolmiulotteinen tietomallinnus on jo nyt arkipäivää puisten rakennusosien CNC-työstöissä.
Pillerin mukaan teollinen esineiden internet parantaa tuottavuutta ja laatua merkittävästi. Sen avulla on mahdollista palauttaa perinteisten teollisuusmaiden kilpailukyky globaalissa kilpailussa ja siirtää valmistusta näihin takaisin.
Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi sellaisia puurakentamisen hyviä käytäntöjä, joista oppimalla ja joita soveltamalla Suomessakin puurakentamisen kilpailukykyä voitaisiin parantaa.
Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Eino ja Marjatta Kollin säätiö.
« Takaisin