”Metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala, vaan miljoonien mahdollisuuksien tulevaisuuden ala”, sanoo LUT yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri. ”Mielikuva savupiippujen metsäteollisuudesta on vanha ja se muuttuu uusien puupohjaisten kuluttajatuotteiden kautta. Puupohjainen materiaali on suunnattoman rikasta ja siitä voidaan kehittää viisaalla käytöllä paljon hyvää.”
Metsäala tarvitsee uusia osaajia
Metsäalan suurena tulevaisuuden haasteena Kallioinen-Mänttäri pitää uusien osaajien saamista alalle. - Me tarvitsemme alalle uusia osaajia ja pyrimme tekemään tunnetuksi uusia metsän tarjoamia mahdollisuuksia. Kun metsäosaamisen kautta voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi, olisi hienoa, että nuoremmatkin sukupolvet näkisivät ne mahdollisuudet, mitä meillä Suomen metsissä on.
Kallioinen-Mänttärin mukaan LUT yliopiston erotustekniikan tutkimustyön ytimessä on, miten saadaan kestävästi erilaisten prosessien sivuvirroista ja jätevirroista jatkojalostukseen sopivat yhdisteet talteen. - Kun sijaitsemme metsäteollisuuden ydinalueella, meillä on sen tuottamista sivuvirroista kertynyt paljon osaamista, minkä päälle voidaan rakentaa jatkotuotteiden kehitystyötä.
- Me olemme biojalostuksen erotusprossien hallinnassa kansainvälistä kärkeä jo siksi, että Suomessa on niin pitkään ollut metsäteollisuutta ja niitä käsiteltäviä sivuvirtoja. Tavoitteena työssämme on kehittää prosesseja, joissa metsästä peräisin oleva biomassa, esimerkiksi sahanpuru, voidaan hyödyntää mahdollisimman resurssitehokkaasti ja siten, että jätettä jää mahdollisimman vähän. Tässä työssä on hienoa nähdä, miten viisas materiaali puu on ja miten paljon mahdollisuuksia se meille tuottaa.
Puunjalostuksen sivuvirroista uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa
Sahanpuru on mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirta, jota Suomessa syntyy sivutuotteena noin kolme miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. -Sen sijaan, että sahanpuru käytetään suoraan energiaksi, siitä voidaan ensin erottaa hemiselluloosaa jalostettavaksi käytettäväksi monien arkipäivän tuotteiden raaka-aineina. Mahdollisia kasvavan ja merkittävän markkinapotentiaalin käyttöalueita hemiselluloosille on esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa, johon voi syntyä uutta liiketoimintaa ja tuotteita, kertoo Kallioinen-Mänttäri.
-LUT yliopiston erotustekniikan tutkimustyön ytimessä on useammassa projektissa aiheena se, miten puubiomassassa olevia antimikrobisia yhdisteitä voitaisiin hyödyntää pinnoitteissa tai muissa tuotteissa. Meidän tavoitteenamme on pystyä hyödyntämään näitä yhdisteitä esimerkiksi vedenpuhdistuksessa käytettävien suodatuskalvojen pinnoitteina siten, että ne parantavat kalvojen kestävyyttä ja toimintaa olosuhteissa, joissa kalvot altistuvat mikro-organismeille. Toki tätä osaamista, jota nyt kehitämme, voidaan edelleen ehkä myöhemmin hyödyntää myös muilla pinnoilla kuin erotusmatriiseissa.
Tutkimus kehittää ratkaisuja korvaamaan synteettisiä raaka-aineita. Suuria mahdollisuuksia vientimarkkinoille
Kallioinen-Mänttärin mukaan tavoitteena on nostaa metsän jalostusarvoa kehittämällä uusia kustannustehokkaita biomassapohjaisia tuotteita korvaamaan synteettisten raaka-aineiden käyttöä. - Kun puubiomassaa on tarjolla kaikkialla, Suomessa kehitettävien tuotteiden ohella meillä on paljon kehitystyön rinnalla tuotantoon liittyvää teknologiaa ja prosessiosaamista, millä on suuri merkitys vientimarkkinoita ajatellen.
-Metsäkeskustelussa tulisi puhua myös kaikista uusista mahdollisuuksista, mitä metsä laajalla skaalalla tarjoaa. Kuluttajamarkkinoilla kohdataan yhä enemmän puupohjaisia uusia ratkaisuja ja tuotteita esimerkiksi tekstiileissä, elintarvikkeissa sekä hygienia- ja lääkkeenomaisissa tuotteissa. Uskon että näiden uusien tuotteiden ja kehityshankkeiden kautta saamme nuoret kiinnostumaan biotaloudesta ja sen opiskelun tarjoamista mahdollisuuksista.
LUT yliopiston Lahden kampuksella erotustekniikan osaston tutkimustyö keskittyy Kallioinen-Mänttärin mukaan uusien ja edistyneiden biojalostusprosessien kehittämiseen metsäbiomassasta saatavien arvokkaiden yhdisteiden hyödyntämiseksi. - Lahdessa olemme myös käynnistäneet yhteistyössä Andritzin kanssa kuituihin- ja biojalostukseen keskittyvän mittavan laboratoriotoiminnan.
-Kollin säätiö mahdollistaa meille Lahden kampuksella usean professorin työn biojalostuksen erotustekniikan, biotalouden tuotteiden ja tehdassuunnittelun parissa. Yhteistyön fokus on metsässä, mikä on valtava resurssi ja tietoa metsäbiomassan käsittelystä on hyödyksi myös peltobiomassojen käsittelylle.
-Uskon, että Säätiön perustaja, teollisuusneuvos Eino Kolli olisi ollut innoissaan hankkeista, joissa yhdistetään yliopiston tieteellinen tutkimus yritysten toimintaan. Vaikka kehitämme yliopistossa paljon uusia innovaatioita ja hankitaan niille patentteja, yrittäjät pystyvät ne skaalaamaan teolliseen tuotantoon. Kollin tapaisia ennakkoluulottomia tutkimus- ja kehitystyötä hyödyntäviä- yrittäjiä tarvitaan edelleen, jotta metsäpohjainen biotalous kehittyy.
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt:
mari.kallioinen-manttari@lut.fi
Kuva: LUT Teemu Leinonen
« Takaisin