Saksassa Kölnin lähellä Lohmarin pikkukaupungissa sijaitseva insinööritoimisto Miebach on erikoistunut puusiltojen suunnitteluun. Liimapuuratkaisuihin perustuvat sillat toteutetaan yhteistyössä liimapuutuottajan kanssa.
-Tällä hetkellä teemme etupäässä kevyen liikenteen puusiltoja. Tavoitteena on päästä rakentamaan enemmän myös raskaan liikenteen siltoja, sanoo toimistoa johtaja diplomi-insinööri Frank Miebach.
-Olemme toteuttaneet puu- betonirakenteeseen perustuvia komposiittisiltoja, joita ratkaisuja on tutkittu erityisesti Sveitsissä. Se on edistänyt puukomposiittisiltojen rakentamista myös Saksassa, jossa luotetaan paljon Sveitsissä saatuihin kokemuskin.
Kasvava tietoisuus rakentamisen ekologisista tekijöistä on kasvattanut mielenkiintoa uudella tavalla puusiltoja kohtaan. -Puu on ainoa materiaali, mikä varastoi hiilidioksidia pysyvästi. Puun osuus kasvaa nyt erityisesti kevyen liikenteen ja kävelykäyttöön tarkoitetuissa silloissa. Meillä on maaseudulla niin kutsuttuja vihreitä siltoja, jotka on rakennettu moottoriteille eläinten ylikulkukäyttöön. Uskon, että tässä on kasvavan kiinnostuksen alku.
Julkinen sektori suurin siltarakentaja
Miebach muistuttaa, että vaikka saksankielisessä Euroopassa on satoja vuosia vanha puusiltarakentamisen kulttuuri ja osaaminen, puusiltojen osuus kaikesta siltarakentamisesta on vähäistä. -Vaikka meillä on siltarakentamiseen soveltuvaa kosteudenkestävää nykyaikaista materiaalia, liimapuuta ja teknistä osaamista, kestävimmät ja kauneimmat puusillat Keski-Euroopassa tulevat historiasta. Vaikka teräs ja betoni ovat korvanneetkin puun siltarakentamisen valtamateriaaleina, puu tekee myös paluuta siltoihin sen helpon työstettävyyden, vahvuuden ja ekologisten ominaisuuksien vuoksi. Myös puusiltojen kaunis arkkitehtuuri ja esteettiset ominaisuudet puhuttelevat samoin kuin vanhoissakin silloissa.
-Baijerissa jotkut pikkukaupungit maksavat siitä, että säästät rakentamisessa hiilidioksidia. Jos toteutat rakentamisessa puuhankkeen, voit saada siihen kaupungin tukea. Jos muut kaupungit ja maat seuraisivat tätä ideaa, voisi se lisätä puurakentamisen kasvua, koska kukaan ei halua kasvattaa hiilen määrää ilmastoon.
Julkinen sektori kuten kunnat, maakunnat ja liittovaltio ovat suurimpia siltarakenteiden tilaajia, koska sillat ovat osa liikenneinfraa ja niiden vastuulla. Miebach uskoo ympäristötekijöiden tulevan rakentamisen säädöksiin. -Se johtaa puu-betonikomposiittiratkaisujen lisääntymiseen myös raskaan liikenteen silloissa. Käytännössä pystymme tuottamaan näillä ratkaisuilla ekologisesti myös tehokkaita siltoja.
-Sillan rakentaminen vaatii samaa kuin muukin rakentaminen. Siinä on paljon suunnittelua ja olisi hyvä olla arkkitehtuuriakin, koska toistaiseksi jokainen silta on uniikki. Parastahan olisi, että voisimme suunnitella tiettyjä siltatyyppejä standardisoiduilla mitoilla varastoon, koska niiden asentaminen on nopeata ja tehokasta.
Liimapuun käyttö uudistaa siltarakentamisesta
Miebachin mukaan puusillan kilpailukyky on hyvä, teräsrakenteisiin siltoihin nähden puurakentaminen on samalla viivalla. -Puun käyttö teräksen tai betonin kanssa yhdessä silta- ja vesirakentamisessa vaatii huolellista suunnittelua yksityiskohdissa. Puu on kevyt, mutta silti vahva materiaali.
-Vaikka liimapuu on periaatteeltaan jo sata vuotta vanha ratkaisu, sen mahdollisuuksia käytetään siltarakentamisessa liian vähän. Se mahdollistaa kaarevat tai kierretyt muodot, 50 metrin pituuden ja jopa kolmen metrin leveyden. Liimapuu mahdollistaa useiden palkkien yhdistämisen, mistä syntyy massiivisia siltarakenteita raskaankin liikenteen tarpeita varten.
Uusi teknologia ja uudet suojamateriaalit mahdollistavat silloille pitkän käyttöiän. -Ennen puusillat suojattiin kateratkaisuilla. Nyt siltojen koon kasvaessa puun suojaus pidentää ikää ja sen lisäksi siltoihin voidaan asentaa antureita seuraamaan kosteutta, mikä ehkäisee vaurioita ja korjauskustannuksia.
Tutustu tarkemmin: www.ib-miebach.de/de/projekte/holzbruecken/
Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.
Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
« Takaisin