Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on seurannut huolestuneena Suomessa käytävää metsäkeskustelua.
– Meidän pitäisi löytää yhteinen tarina metsistämme EU:n suuntaan. Nyt keskustelun äärilaidat ovat kaukana toisistaan, ja Brysseliin menee liian monta erilaista viestiä. Komissio voi aina valita oman linjansa, kun meillä ei ole yhtenäistä näkemystä.
–Meillä on kansallinen velvollisuus luoda yhteinen tarina Suomen metsistä, josta käytävää keskustelua on ohjattava Suomesta.
Metsätalouden arvoketju alkaen metsänomistajista ja motokuskeista tehdaspäähän kokee Vanhalan mukaan, että heitä syyllistetään. – Nyt monimuotoisuudella ja luontokadolla lyödään kaikkia metsän ja sen parissa töitä tekeviä, vaikka ilmastomuutoksen ongelma on fossiilisten käytössä. Jos metsillä halutaan vaikuttaa ilmastomuutokseen, niitä pitää istuttaa muualle, muistuttaa Vanhala.
–EU:n metsäaloitteisiin tulee Suomen vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Me vaikutamme liittona SAK:n kautta ja yhteisenä rintamana Metsäteollisuuden ja MTK:n kanssa. Se, että pystymme esiintymään yhdessä rintamassa, on Suomen vahvuus.
Äärilaidat hallitsevat metsäkeskustelua
Vanhalan mukaan äärilaidat hallitsevat metsäkeskustelua. – Uskon että elokapinan kaltaiset liikkeet ovat tulleet jäädäkseen. Toisessa päässä ovat ne, jotka näkevät puussa pelkän raaka-ainearvon. Ymmärrys metsien ja sen varassa olevien työpaikkojen merkityksestä tuntuu unohtuvan siellä, missä työpaikka tai toimeentulo ei ole suoraan vaan näkymättömän välillisesti kiinni metsätaloudesta.
–Kun minulla on ollut tilaisuus tutustua metsätalouteen ja metsäteollisuuteen eri puolilla maailmaa, voin sanoa, että meillä on maailman parasta metsänhoitoa ja vastuullista teollisuutta. Tässä tuntuu olevan paljon tietovajetta, mikä näkyy metsäkeskustelussa. Medialla on iso vastuu oikean tiedon tuottamisessa, kun keskusteluun tarvitaan tunteiden sijaan faktoja.
Vanhala kysyy, montako päivää me tulisimme toimeen ilman metsäteollisuuden arjen tuotteita. – Onko parempi hallita niiden tekeminen täällä hyvin, vai tuoda maailmalta. Tuotteiden kysyntä ei häviä, mutta työpaikat ja vientitulot häviävät Suomesta, jos ajamme teollisuutta alas.
–Myös ilmastotavoitteiden kannalta metsäteollisuuden pysyminen Suomessa on parempi kuin hiilivuoto maailmalle. Esimerkiksi massiivisesti eukalyptuspuuta viljelevässä Uruguayssa on valtava vesipula.
Vanhala pitää hakkuita rajoittavia poliittisia päätöksiä mahdottomina. – Uskon, että hakkuumäärät asettuvat tulevaisuudessakin nykyiselle kestävälle tasolle. Vapaaehtoisuus on ainoa mahdollisuus hakkuiden rajoittamiseen ja suojelun lisäämiseen. Sillä pitää olla myös maksaja.
Puupula saattaa johtaa uusien tehtaiden sulkemiseen
Vanhala muistuttaa, mitä metsäteollisuudessa on tapahtunut vuoden 2006 jälkeen, jolloin Voikkaan tehdas lakkautettiin. – Rakennemuutos on jatkunut rajuna. Olen nähnyt monta sammuvaa tehdasta ja sen myötä hiipuvia kyliä ja kaupunkeja, kun metsäsektorin veroäyrejä ei enää kerry.
–Metsien käyttöä koskevassa keskustelussa tulisi muistaa koko metsäklusterin arvoketjun merkitys maakuntiin. Itä-Suomi ja erityisesti Suomen metsäteollisuuden keskittymä Kaakon kulma on erittäin riippuvainen metsäteollisuudesta. Ei siitä saa tulla vain Naton rajan nähtävyyspaikkaa, vaan metsäsektorin toimintaedellytykset tulee turvata. Itä-Suomen asuttuna pitämisellä on myös turvallisuuspoliittinen merkitys.
Vanhala kysyy, kumpi on tärkeämpi tunnin juna Turkuun vai Itä-Suomen ratayhteyksien kunnostaminen vientiteollisuuden tarpeisiin. – Pelkona on, että Venäjän raakapuun tuonnin loppumisen myötä, tehtaiden lakkautukset eivät ole vielä tässä. Erityisesti harmittaa Sunilan sulkeminen, koska siellä oli vahvaa uuden biohiilen kehitystyötä.
–Varsinkin Kaakon tehtaille Venäjän puuntuonnilla oli suuri merkitys. Nyt puuttuva 10-15 miljoonaa kuutiota pitäisi pystyä saamaan kotimaasta, Baltiasta ja Ruotsista. Vaikka meillä on hankintaketju Ruotsiin, jää nähtäväksi, miten kauan sieltä voimme tuontia jatkaa ennen kuin Ruotsin oma teollisuus alkaa siitä kärsiä.
Uudet tehdasinvestoinnit perusteltuja
Uusia metsäteollisuuden investointeja Vanhala pitää perusteltuina, koska ne korvaavat käytöstä poistuvia vanhoja laitoksia. – Uudet tehtaat nielevät paljon puuta, mutta samalla raakapuun käyttö loppuu sammuvilta yksilöiltä. On hyvä muistaa, että olemme metsänhoidossa tehneet paljon asioita Suomessa oikein, koska metsät tuottavat ennätysmäärän raaka-ainetta.
–Metsäteollisuuden rakennemuutokseen olemme heränneet liian myöhään. Uusissa tuotteissa on valtavia mahdollisuuksia, kun jalostusarvo ja laadun arvo kasvavat. Sellu ei ole bulkkia, vaan pohja puukuituun pohjaaville tekstiilin tapaisille uusille tuotteille.
Uusien tuotteiden valmistus tulee Vanhalan mukaan turvata Suomessa. – Meillä on paljon uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, joiden sijoittumista tänne tulee kaikin tavoin tukea ja edistää. Vaikka yritystukia on helppo leikata, on muistettava, että metsäteollisuuden yritykset ovat parhaita veronmaksajia, jolloin oikeana aikaan ajoitetut tukieurot tulevat takaisin.
–Myös puurakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, jonka parissa tehdään Suomessa hienoa tutkimus- ja kehitystyötä. Vaikka betoniteollisuus lobbaa vahvasti omasta puolestaan, uusiutuva ilmastoystävällinen puurakentaminen tulisi saada teollisen rakentamisen valtavirtaan.
Kirjoittaja, Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt, Petri Vanhala, petri.vanhala@paperiliitto.fi
« Takaisin