Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin.
– Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu.
Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle.
–Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todelliseen mittaustilanteeseen perustuvaa maailman pisintä aikasarjaa seurannassa, jotka koskevat metsiä, ilmakehää, kasvihuonekaasuja ja pienhiukkasia, sanoo tutkimusta johtava akateemikko Markku Kulmala.
Kulmalaa pidetään maailman johtavana ilmakehän tutkijana, jonka tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. – Nyt ei ole näköpiirissä merkkejä siitä, että asetetut hienot ilmastotavoitteet saavutetaan. Myönteisenä voi pitää sitä, että Kiina on isoista valtioista kyennyt vähentämään fossiilisten käyttöä, millä on merkitystä globaalisti.
Kulmalan mukaan Hyytiälän tutkimusasema tuottaa tietoa ja dataa ilmastoa ja metsiä koskevan kansallisen ja EU tason päätösten tueksi. –Pyrimme viemään globaalia vaikuttavuutta tuottavaa mittauskonseptia eri maihin, koska sillä on suuri tarve.
Japanin ilmastokeskustelu vähäistä
Kujansuun mukaan metsiin liittyvä ilmastokeskustelu on Japanissa Eurooppaan verrattuna vähäistä. – Vaikka Japanin hallitus on mukana kansainvälisissä sopimuksissa, vastuu käytännön ilmastotoimista on siirretty alemmille tasoille. Vaikka täällä tietysti välitetään ympäristön tilasta, ei siitä kanneta huolta, koska ei se ei kosketa jokapäiväistä elämää. Keskustelu on suomalaiseenkin keskusteluun verrattuna sanahelinää, kun ei ole todellista intressiä taloudellisiin muutoksiin johtaviin aktiivisiin toimiin.
–Metsät nähdään Japanissa hiilinieluina, jotka kasvavat tehokkaalla metsätaloudella ja hoidolla. Hiilipörssiä kehitetään siltä pohjalta, että metsänomistajat omistavat nielut päinvastoin kuin Euroopassa, jossa valtiot ovat omineet omiin taseisiinsa. Japani ei asettaisi metsien käyttöön mitään rajoituksia, jotka haittaisivat sen taloutta ja teollisuutta, sanoo Kujansuu.
Metsien hyvinvointivaikutukset metsäkeskustelun ytimessä
Ennen toista maailmansotaa Japanin puustoltaan huonolaatuiset metsät eivät olleet mitenkään taloudellisesti arvokkaita. – Sodan jälkeinen rakennusbuumi kulutti paljon metsävaroja ja sen seurauksena aloitettu metsien istutus muutti metsien rakennetta yksipuoliseksi.
–Kun markkinoille tuli halpaa ulkomaista puutavaraa, se vaikutti kielteisesti Japanin oman metsätalouden kehittämiseen ja sen taloudellinen ja työllistävä merkitys romahti. Joillakin alueilla, metsävaltaisilla alueilla ja kylissä metsillä on edelleen suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.
Kun Japanin metsien maaperä on hyvin pehmeä, raskaiden metsäkoneiden hyödyntäminen on Kujansuun mukaan haasteellista. – Ja kun tähän lisätään rankat sateet, taifuunit ja maanjäristykset, niin maanvyörymien riski vuoristoissa on suuri.
–Japanissa tärkein asia on, että ihmisille ei aiheudu haittaa. Tämä rajoittaa monien hankkeiden kuten metsähakkuiden tekemistä. Vaikka olisi halua hyödyntää omia metsävaroja, ajatellaan, että ympäristö ei saisi kuitenkaan muuttua. Kun metsiä käytetään talouskäyttöön vähän, täällä ei esiinny minkäänlaista suojeluaktivismia.
–Japanissa on halu pysyä siinä tasapainossa, mikä on luotu aikaisemmin. Muutosten pitää tapahtua hyvin hitaasti, kun nopeisiin muutoksiin on vaikea saada ihmisten hyväksyntää. Jos metsien käytöstä tulee paikallisesti jotain taloudellista hyötyä, se hyväksytään.
Kaikkein merkittävintä metsäkeskustelua käydään Kujansuun mukaan metsien hyvinvointivaikutuksista. – Kun metsät ja puistot koetaan terveyttä edistävänä paikkoina,
Japanissa on syntynyt käsite metsäkylvystä.
Japanin viennissä mahdollisuuksia suomalaiselle puutuoteteollisuudelle
Kujansuun mukaan Japanin metsäsektori on lapsen kengissä. – Tämä tarkoittaa sitä, että Japani on erinomainen vientimaa myös suomalaiselle puutuoteteollisuudelle. Vaikka rakentaminen on lamassa, rakennetaan silti lähes puoli miljoonaa omakotitaloa vuodessa.
– Siinä markkinassa suomalaisella hitaasti kasvaneella puulla ja siitä jalostetuilla kehittyneille rakentamisen tuotteille kuten liimapuulle on kysyntää Japanin piiloprotektionistisista toimista huolimatta. Kun Japanin omien puuvarojen käyttö ei tule nopealla aikataululla kasvamaan, uskon, että suomalaisyritykset voivat lisätä jonkin verran tuontiaan.
Kujansuun mukaan Japanin metsätalous on jäänyt 1980-luvulle, vaikka esimerkiksi autoteollisuudessa Japani on maailman johtavia valmistajia. – Japanissa on valtavat paljon mahdollisuuksia sisältävät metsäresurssit, joiden hyödyntämistä hallitus pyrkii lisäämään monilla erilaisilla metsäsektorille ohjattavilla tukitoimilla. Tuet ja muut poliittiset toimet eivät ole tuottaneet kuitenkaan tulosta, enkä usko, että ne tuottavatkaan.
–Metsien hyödyntämisen esteenä on ensi sijassa vuoristo-olosuhteet, mitkä tekevät puunkorjuusta kallista ja jalostuksesta kannattamatonta. Vaikka puupohjaisten uusien tuotteiden parissa tehdään yliopistoissa tutkimus ja kehitystyötä, niiden merkittävyys ja näkyvyys on pientä esimerkiksi Suomen T&K toimintaan nähden. Vaikka konseptitasolla on hyviä aloituksia, ne eivät ole johtaneet mihinkään kaupalliseen tuotteeseen.
Vaikka biotalous on Kujansuun mukaan outo termi Japanissa, paikallisia bioenergiaan perustuvia polttolaitoksia ja lämmöntuotantoa lisätään koko ajan. – Puun energiakäyttöön ja pellettien tuotantoon suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Voi sanoa, että maalla asuvilla kaikilla on vähintään puulämmitteinen takka, kun öljy ja kivihiili ovat tuontitavaraa.
Artikkelisarja Japanista
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt
Joni Kujansuu, joni.kujansuu@helsinki.fi
« Takaisin