Yhdysvalloissa, Virginian osavaltiossa sijaitseva Danvillen pikkukaupunki on ollut merkittävä tekstiili- ja tupakkateollisuuden keskittymä. Tänä päivinä tyhjentyneiden teollisuushallien kaupungissa toimivalla Averett - yliopistolla on keskeinen merkitys noin 50 tuhannen asukkaan kaupungin elinvoimaisuudelle.
Joulukuussa liikunnanopettajaksi valmistuvan jyväskyläläisen Jonna Kosken mielestä pienen yliopiston hyvä puoli on, että opettajat ja valmentajat tuntevat opiskelijat henkilökohtaisesti ja ovat aina valmiina auttamaan myös koulun ulkopuolisissa asioissa. - Tämän myötä kansainvälinen opiskelija kokee olevansa tervetullut ja sopeutuu nopeammin yliopiston elämään ja opiskeluihin.
- Yleensä ajatellaan, että pienen yliopiston tutkinnolla ei voi päästä "isoihin duuneihin". Kuitenkin verkostoituminen täällä on helpompaa ja professoreilla on resursseja auttaa myös valmistumisen hetkillä, mille tahansa uralle opiskelija päätyykään, kuvailee liikuntatieteen kandidaatiksi valmistuva Valkealasta kotoisin oleva Aura-Maria Laukkanen.
Aura-Maria Laukkanen ja Jonna Koski
Jonna ja Aura-Maria pitävät Averetin opetusta erinomaisena. - Pienet luokkakoot takaavat syvemmän oppimiskokemuksen. Professorit pystyvät myös auttamaan henkilökohtaisesti, mikä ei ole mahdollista isoissa kouluissa. Opettajat ovat tavattavissa viikottain, jolloin opiskelijat pystyvät varaamaan henkilökohtaisia tapaamisaikoja joko akateemiseen apuun tai muihin kysymyksiin, kuvailevat opiskelijat kokemuksiaan.
Suomalaisopiskelijoiden ahkeruutta ja itsenäisyyttä arvostetaan
Yliopiston varajohtajan, Buddy Rawleyn mukaan yliopistolla on yli kolme vuosikymmentä kestänyt lukkarinrakkaus Suomeen. – Arvostamme kansainvälisten opiskelijoiden joukossa erityisesti suomalaisia nuoria, jotka ovat esimerkillisiä itsenäisyytensä ja vastuunkantonsa ansiosta. Suomen koulujärjestelmä tuottaa hyvillä valmiuksilla varustettuja opiskelijoita.
Buddy Rawley
Yliopistossa voi suorittaa nelivuotisen korkeakoulututkinnon yli 30 oppiaineessa. Yliopistossa opiskelee 15 eri maasta yhteensä 1900 opiskelijaa, joista tällä erää 24 on suomalaista.
Yliopiston Suomi yhteyden luojana pidetään 1970-luvun alussa yliopistoon tullutta Vesa Hiltusta, joka toimi Averetissa mm. valmentajana, opettajana, professorina ja urheilujohtajana vv. 1976-2004. - Suomalaiset opiskelijat ovat hyvässä huudossa Yhdysvaltain yliopistoissa. Peruskoulun ja lukion antama hyvä yleissivistys sekä ahkeruus ja kurinalaisuus ovat tyypillistä suomalaisille nuorille, joita olen Suomessa pidetyissä tilaisuuksissa rohkaissut hakeutumaan Averetin opiskelijoiksi.
Tämän vahvistavat myös Jonna ja Aura-Maria. - Erityisesti suomalaisia opiskelijoita rakastetaan Averetissa, koska meidät tunnetaan erinomaisina opiskelijoina, urheilijoina, hyvinä persoonina ja joilla on kova tahto menestyä elämässä. Tämän vuoksi meitä autetaan paljon asioissa, mutta meiltä myös odotetaan enemmän kuin muilta, joten tämä maine on tärkeä pitää yllä.
Avoimuudesta ja sosiaalisuudesta etua
Hiltunen kiertää suomalaisia lukioita ja urheiluopistoja esittelemässä Averett-yliopiston opiskelumahdollisuuksia ja rekrytoimassa uusia suomalaisopiskelijoita. – Haluan kannustaa nuoria kansainvälistymään ja hankkimaan ulkomailla opiskelusta sellaista näkymätöntä pääomaa, jota muuten ei saa. Haluan toimia opiskelijoiden tukena ja kannustaa nuoria samaan, kuin minkä sain ja koin itsekin. Olen huomannut monesta opiskelijasta, miten opiskelu ja pärjääminen uudessa kulttuurissa kasvattavat itsetuntoa ja auttavat löytämään itsensä.
Viisuminhakuprosessi ja Kelan opintotukiasiat vaativat Jonnan mukaan paljon kärsivällisyyttä ja paperityötä. – Silti kokemus täällä on ehdottomasti sen vaivan arvoista.
- Täällä opiskelu vaatii avoimuutta ja sopeutumistaitoja, minkä lisäksi sosiaalinen luonne on myös ehdottomasti hyvä puoli, muistuttaa Aura-Maria.
Vesa Hiltunen
- Monet pelkäävät ulkomaille lähtöä ja opiskelua vieraalla kielellä. Kun amerikkalaisen yliopisto on koulumainen ja tavoitteellinen, siellä pystyy töitä tekemällä suorittamaan tutkinnon aikataulussa. Täällä opiskelleet suomalaiset ovat menestyneet opinnoissaan ja urallaan hienosti, kehaisee Hiltunen.
Hiltusen mukaan Averetissa halutaan vahvistaa tiedon ja taidon opettamisen ohella tunneälyä, jota yhä enemmän työelämässä tarvitaan. – Meiltä puuttuu suomalaisille tuttu yliopistomaailman akateeminen vapaus kandidaattitutkinnosta, jossa mennään hyvin koulumaisesti ja tavoitteellisella ohjelmalla. Maisteri- ja tohtoritutkinnossa on enemmän tutkimusta ja vapauksia omaehtoiseen opiskeluun ja työhön, sanoo Hiltunen.
- Kun opiskelu Amerikassa on kallista, olemme luoneet stipendijärjestelmiä, jotka mahdollistavat opiskelun. Toisaalta lukukausimaksut ovat kannustanut suomalaiset pysymään aikatauluissa ja menestymään opinnoissaan. Suomalaiset ovat hyviä urheilijoita ja hyviä opiskelijoita, kuvailee Hiltunen kokemuksiaan suomalaisopiskelijoista.
Martti Ahtisaari kansainvälistymisen esikuvan
Hiltusen jälkeen yliopistosta on valmistunut 300 suomalaista opiskelijaa, joista monet ovat tulleet Pajulahden urheiluopiston valmentavan opintojakson jälkeen yliopistoon ja menestyneet yliopistourheilussa kuten tenniksessä ja golfissa. Entisenä oululaisena Hiltunen toi Oulun NMKY-aikaisen koripallovalmentajansa ja opiskelijaystävänsä Martti Ahtisaaren Averetin tukijoukkoihin. Ahtisaari on yliopiston kunniatohtorina hankkinut yliopistolle stipendejä ja luonut sille yhteiskuntasuhteita.
- Tätä yhteistyötä suomalaisten kanssa haluamme jatkaa ja vahvistaa. Olemme pari vuotta valmistelleet kulttuuristipendiä, jolla haluamme kunnioittaa Ahtisaaren työtä, kulttuuria ja yhteistyötä. Tämä on kunnianosoitus Ahtisaarelle, Suomelle ja kansainvälisyydelle, korostaa Rawley.
Hiltunen muistuttaa, että Ahtisaari ja hän itse saivat mahdollisuuden lähteä opiskelemaan ja töihin ulkomaille, jonka myötä avautui kummallekin uudenlaisia mahdollisuuksia elämässä ja työuralle. Hiltusen toimesta on Oulussa järjestetty kesäisin Martti Ahtisaari – Golf turnaus, jonka tuotto kerätään stipendirahastoon. – Suunnittelemme parhaillaan toisen talouspainotteisen huipputason kesätapahtuman järjestämistä, jolla on sama tavoite, kerätä varoja suomalaisopiskelijoiden stipendeihin.
- Markku Laukkanen
« Takaisin