Ruotsin ex-pääministeri Göran Perssonin mielestä poliitikoilla on liian vähän tietoa metsäpolitiikan perusasioista ja siitä, mikä sen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on. - Vaikka olemme erityisesti Ruotsissa ja Suomessa hyvin tietoisia metsätalouden hyödyistä ja päämääristä, näkemykset metsien kestävästä käytöstä ovat hyvin jakautuneita.
Ruotsin ex-pääministeri Göran Perssonin mielestä poliitikoilla on liian vähän tietoa metsäpolitiikan perusasioista ja siitä, mikä sen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on. - Vaikka olemme erityisesti Ruotsissa ja Suomessa hyvin tietoisia metsätalouden hyödyistä ja päämääristä, näkemykset metsien kestävästä käytöstä ovat hyvin jakautuneita. Vaikka voimme tutkimuksilla osoittaa, että hoidamme metsiämme kestävästi, saamme kritiikkiä siitä, että vaarannamme nykyisillä korjuutasoilla metsien kestävyyttä ja monimuotoisuutta, arvioi Persson viime aikoina käytävää metsien käyttöön kohdistuvaa keskustelua.
Persson vetää Euroopan metsäinstituutin tieteen ja politiikan vuorovaikutusfoorumia, joka tuottaa strategista tietoa metsäpoliittiseen päätöksentekoon. – Valitettavasti päättäjät näkevät metsien käytön enemmän ympäristökysymyksenä kuin vastuullisena ilmastomuutosta torjuvana metsänhoitona. Voimme olla äärimmäisen kriittisiä Brysselin päätöksiä kohtaan, mutta osaammeko kuvailla metsäpolitiikkamme siten, että poliitikot ymmärtävät sen, miten ja miksi hoidamme metsiämme. Sen kokonaisuuden informointi on kaikkein tärkein asia tällä hetkellä.
-Ilmastonmuutosta, ympäristöä ja teollisuutta koskevissa direktiiveissä on jokaisessa kytkös metsään. EU on aktiivinen metsien suojelussa, mutta ei tuotannollisessa tukemisessa. Aktiivisuus ilmenee eri alueilla, joissa tarvitaan suojelua, koska suojelu on keskiössä, ei tuottavassa metsänhoidossa. Tässä piilee ongelma, kun hyvätkään metsänhoidolliset toimenpiteet eivät merkitse mitään Brysselissä, harmittelee Persson.
Aktiivinen metsänhoito parasta ilmastopolitiikkaa
Euroopan metsäinstituutin ThinkForest-foorumi pyrkii tunnistamaan metsäpolitiikan tiedontarpeita ja tuottamaan viimeisintä tutkimustietoa ja näkemystä päättäjille metsäpoliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi.
-Pyrimme rakentamaan yhteisymmärrystä käsillä oleviin metsäpolitiikan kysymyksiin. Sitä tarvitaan, koska ympäristöaktiivit syyttävät metsien tuhoamisesta ja kuinka metsähakkuut ovat suuri uhka uhanalaisille lajeille. Nämä väitteethän eivät ole totta, vaan ihan päinvastoin. Jos et taistele hyvällä metsänhoidolla ilmastonmuutosta vastaa, lajit ovat hyvin uhanalaisia sen jälkeen.
Ruotsissa metsien vuotuinen kasvu on noin 115 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuut 90 miljoonaa. – Jos emme tee hakkuita, metsät eivät sido hiilidioksidia yhtä tehokkaasti. Metsien kasvatus ja korjuu ovat parasta ilmastopolitiikkaa, koska nuoret metsät sitovat hiiltä tehokkaammin kuin vanhat. Ilmastomuutoksen ja metsien kannalta on vastuullista uudistaa metsiä koko ajan ja hoitaa niitä hyvin, kuvailee Persson.
-Kun katsotaan metsävarantoamme, meillä ei ole koskaan ennen ollut näin paljon kasvavaa metsää Ruotsissa kuin nyt, vaikka hakkuumme ovat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Olemme siis tehneet metsissämme asioita oikein ja saamme olla siitä ylpeitä.
Perssonilla itsellään on Ruotsissa 440 hehtaarin maatila, jossa on metsää 200 hehtaaria. - Elän siis unelmaani todeksi, kun minulla on etuoikeus osallistua itse metsänkasvatukseen ja samalla olla mukana korkean tason eurooppalaisella foorumilla tuottamassa tietoa metsien tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon.
-Tietenkin käytämme metsiämme vastuullisesti. Minä itse metsänomistajana haluan kantaa vastuuni omalla toiminnallani ja olla ylpeä siitä. Metsänhoito on kestävää ja vastuullista ajattelua, muistuttaa Persson.
Perssonin mukaan metsätaloudessa on kaksi tavoitetta, tuotanto ja ympäristö. -Kun pidämme yllä metsätaloutta koskevaa keskustelua jatkuvasti, kansalaisille syntyy enemmän tietoutta metsistä. Kun uusi sukupolvi ei tiedä metsistä juuri mitään, on tärkeää tuottaa tietoa, mitä niille tehdään, erilaisista tavoista hoitaa ja kasvattaa metsää ja miksi metsää tulee hoitaa aktiivisesti.
- Jos metsässäni tulee vastaan samoilija, se on taatusti minua vanhempi. Tämä on hälyttävä merkki, huomauttaa Persson.
Metsäpohjaisessa biotaloudessa suuret mahdollisuudet
Perssonin mielestä Suomen ja Ruotsin kaltaisten maiden tulee ottaa nyt uusi laadullinen askel uudistaa metsänjalostusta biotalouden suuntaan. - Jos jäämme vain perinteiseen sahatavaran, sellun ja paperin tuotantoon, metsäteollisuuden merkitys ja vientitulot vähenevät. Jotta metsätaloutemme menestystarina jatkuu, on tartuttava uusiin puun jalostuksen mahdollisuuksiin esimerkiksi pakkaus-, kemian- ja tekstiiliteollisuudessa, joilla aloilla voimme kehittää uusia metsäpohjaisia biotalouden tuotteita.
-Tämä uusi metsään perustuva tuotanto tulee olemaan suuri panostus taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Kun jalostamme metsää, metsä toimii hiilivarastona. Voimme varastoida hiiltä myös puurakentamisessa ja korvata uusilla metsäpohjaisilla tuotteilla päästöjä tuottavia öljypohjaisia tuotteita. Aasialaiset ja kiinalaiset haluavat ostaa käsittelemätöntä kuitua, josta voidaan innovatiivisesti kehittää tuotteita, kuten esimerkiksi tekstiilikuitua tai kertakäyttömukeja muovisten tilalle.
Perssonin mielestä puunjalostusteollisuuden tulisi ottaa nykyistä vahvempi johtoasema uusien puupohjaisten tuotteiden teknologia- ja tutkimustyössä. – Teollisuus satsaa liian vähän rahaa tutkimus- ja kehitystyöhön. Kun esimerkiksi kemianteollisuudessa käännytään myös vihreään ajatteluun, he haluavat käyttää materiaalia jota on tarpeeksi saatavilla heidän käyttötarkoituksiinsa. Mutta tuotteiden kehittäminen vaatii tutkimusta, jonka rahoitusta tarvitaan merkittävästi lisää.
Markku Laukkanen
« Takaisin