Teollisen puurakentamisen kehittäjä palkittiin

Sveitsiläinen puurakentamisen pioneeri, insinööri Hermann Blumer on palkittu merkittävällä eurooppalaisella puutuoteteollisuuden Schweighofer-palkinnolla. Pitkästä elämäntyöstä puurakentamisen kehittäjänä palkittua Blumeria voidaan pitää modernin teollisen puurakentamisen uranuurtajana.


Blumer tunnetaan erityisesti suurten puurakenteiden tappivaarnaliitostekniikan kehittämisestä, minkä lisäksi hänen uralleen mahtuu paljon myös muita merkittäviä edelleen käytössä olevia puurakentamisen innovaatioita.

Schweighofer Prize 2017 palkinto julkistettiin 20.6. Wienissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Hermann Blumer tuli Sveitsin Herisaussa vuonna 1907 perustetun perheyrityksen johtoon vuonna 1980. Yrityksen menestys oli vaihdellut sotien myllerryksessä. Blumerin tullessa taloon sillä oli 20 työntekijää. Hän aloitti siihen asti lähinnä puusepänverstaana toimineessa yrityksessä puutuoteosien teknisen kehitystyön. Blumer toi markkinoille puurakentamisen liitostekniikan mullistaneen tappivaarnaliitoksen, josta tuli heti Euroopan laajuinen menestystarina.

Blumerin keskeiset innovaatiot ovat syntyneet rakentamisen käytännön tarpeista. Tappivaarnaliitostekniikka syntyi, kun puurakenteita haluttiin alkaa käyttää yhä suuremmilla jänneväleillä. Niiden kokoamiseksi ei ollut olemassa sopivaa liitostekniikkaa, joten sellainen piti keksiä ja kehittää, toteaa Hermann Blumer.

Blumerin johtama kehitystyö on ollut aina laaja-alaista, eri toimialaoja ja teknologioita yhdistävää. Puualan yritysten lisäksi mukana on konepajayrityksiä, jotka kehittävät samalla liitosvälineiden valmistuksessa ja työstöissä tarvittavat koneet ja laitteet, sekä suunnittelijoita ja ohjelmistotaloja, jotka kehittävät tarvittavat suunnitteluohjeet ja -ohjelmat. Kehitystyön tuloksena syntyy valmis ratkaisu, joka sisältää paitsi kokoonpanon fyysiset osat myös osaamisen, ohjelmistot ja laitteet niiden suunnittelemiseen ja valmistukseen.

Tappivaarnaliitoksesta tuli heti Euroopan laajuinen menestys. Ensimmäistä St. Gallenin Säntisparkiin rakennettua kauppakeskusta ja kylpylää kävi katsomassa Blumerin mukaan koko Eurooppa. Sen seurauksena Blumer alkoi valmistaa suuria kattoristikoita ympäri Eurooppaa.

Tappivaarnaliitostekniikan menestyksen myötä yhtiössä aloitettiin kotelolaatan kehitys

– Tarve sen kehitystyölle syntyi huomattuamme, ettei tappivaarnaristikoiden päälle ollut silloin olemassa järkevää teollisesti valmistettavaa kattorakennetta. Myös kotelolaatan kehittäminen edellytti laajaa kehitystyötä eri yritysten kesken, jotta laattojen valmistusteknologia saatiin kilpailukykyiseksi.

– Jokaisen tuotteen kehityksen takana oli laaja-alaista yhteistyötä insinöörien, puuosaajien, konepajojen ja terästeollisuuden kanssa, sanoo Blumer. Tuotteen ja sen valmistukseen tarkoitettujen koneiden suunnittelu, kehitystyö, valmistus ja ohjelmistojen käyttöönotto veivät kymmenen vuotta ja maksoivat paljon.

Blumer on ollut edelläkävijä tietotekniikan hyödyntämisessä. Hänen johdollaan on kehitetty valmistukseen soveltuvien koneiden lisäksi myös niiden ohjelmistot. - Yhtiön ensimmäinen tietokone oli HP85, joka tämän päivän vertailussa on hyvin vaatimaton kone, mutta sen avulla saatiin tuotanto käyntiin, muistaa Blumer.

Kehitystyön tulokset edelleen tuotannossa

Blumerin mukaan rakentamisen aidosta tarpeesta lähtenyt tutkimus-ja kehitystyö johti käytännönläheisiin ja kilpailukykyisiin ratkaisuihin, joista tuli menestystuotteita ja teollisia toistettavia ratkaisuja. Menestyksen tuoman kasvun ja investointien ansiosta yhtiö kasvoi nopeasti 600 työntekijän yritysryppääksi, jossa sahateollisuustuotteiden lisäksi valmistettiin suuria tappi-vaarnaristikkorakenteita, kotelolaattoja, ikkunoita ja muita puusepäntuotteita. Lisäksi yhtiöön perustettiin oma puurakenteiden suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto.

– Nyt ajateltuna investoimme tuolloin liikaa ja kasvoimme liian nopeasti. Lisäksi teimme virheen laittamalla kaikki munat samaan koriin. Emme hajauttaneet eri tuotteiden valmistusta eri yhtiöihin, vaikka se olisi ollut järkevää, arvioi Blumer nyt.

– Ajauduimme vuonna 1997 talousongelmiin. Olimme investoineet paljon, vaikka raha oli tuolloin kallista. Juuri kun investoinnit olivat valmiita, markkinat sulivat alta. Vaikka tuotimme uudella tekniikalla menestystuotetta kotelopalkkia, markkina ja yritys menivät alta suhdanteiden myötä.


Tuotteiden valmistus jatkui yritysryppäässä, jonka perustaminen mahdollistui yrityksen työntekijöiden investoitua tuotannon jatkamiseen. Nykyisin yhtiön eri osat toimivat erillisinä työntekijöidensä omistamina yrityksinä. -Jälkeen päin ajatellen tuo kasvun aika oli minun elämäni parasta aikaa, vaikka ajauduimmekin talousongelmiin. Meillä oli itse kehitetyt koneet, tuotteet, teollinen valmistus sekä osaavia ihmisiä toteuttamaan niitä.

Blumerin työn jäljiltä Appenzellin alueella on paljon puusepänyrityksiä ja niillä hyvä osaamispohja. Alueelle on muuttanut myös Sveitsin Bielin ammattikorkeakoulusta valmistuneita nuoria puuseppiä ja puuinsinöörejä, jotka turvaavat alueen yritysten ammattitaitoisen työvoiman saannin.

– Vaikka taloudellisessa katsannossa olimme liian aikaisin kehittämässä uusia tuotteita ja niitä valmistavia koneita ja ohjelmistoja, voimme nyt sanoa, että olimme silti oikealla tiellä. Kun silloin ei ollut teollisen rakentamisen edellyttämiä tuotteita, saati ohjelmistoja suunnitteluun tai koneita valmistukseen, meidän piti kehittää nämä kaikki.

Puurakentaminen on aito vaihtoehto betonirakentamiselle

Tänä päivänä Hermann Blumer iloitsee siitä, että on huippuarkkitehtien ja rakentajien keskuudessa kysytty asiantuntija. Hän työskentelee Creation Holz -yrityksessään, joka tuottaa asiantuntijapalveluita puurakentamisen tarpeisiin. Yrityksessä Blumerin ydinryhmä keskittyy uusiin kehityshankkeisiin.

– Kun arkkitehti tulee meille luonnoksineen, me katsomme miten sen voi toteuttaa puusta. Teemme arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden kanssa esiselvityksiä rakennushankkeisiin, jotka sitten toteutamme paikallisten rakennusyhtiöiden kanssa eri maissa. Työn alla on Sveitsin Bieliin toteuttava koulurakennus, jossa haasteena ovat ennen näkemättömän vaativat välipohjarakenteet.

Blumer korostaa erityisesti rakennesuunnittelun ja -suunnittelijoiden osaamisen merkitystä puurakentamisen tulevaisuudelle. - Ongelma on se, että isojen projektien puurakenteet ovat hyvin monimutkaisia mutta vain kymmenen prosenttia rakennesuunnittelijoista on erikoistunut puuhun.

Puurakentamisen markkina kasvaa vahvasti saksankielisessä Euroopassa. - Korkeat rakennukset ovat markkinakasvun vetureina. Varsinkin Sveitsissä tehdään paljon 6-8 kerroksisia kerrostaloja.

– Meillä on hyvää yhteistyötä myös betoniteollisuuden kanssa, mutta osat ovat vaihtuneet. Kun betonirakentajat olivat ennen isännän roolissa, nyt puurakentajat tekevät ensin osuutensa ja sitten betoni. Esivalmistukseen perustuva puurakentaminen on iso muutos perinteiseen paikan päällä rakentamiseen.

Blumerin mukaan julkinen sektori haluaa käyttää puuta enemmän rakentamisessa. - Nyt halutaan suosia vähähiilistä rakentamista, luoda ekologista imagoa sekä edistää omien metsien käyttöä ja tukea paikallisia yrityksiä.

– Asenteet puurakentamista kohtaan ovat muuttuneet viime vuosien aikana myönteisemmiksi. Investoijat uskovat ja luottavat puurakentamiseen. Jokaisessa kilpailussa on oltava mukana puuvaihtoehto.

Blumer muistuttaa, että markkinoilla on edistyneitä puurakentamisen ratkaisuja ja tuotteita. - Kun tappivaarnaaliitos mahdollisti pitkät jännevälit, esivalmistukseen ja rakentamisen kokoonpanoon on tullut nyt uusia innovaatioita. Markkinoilla on uusia teolliseen rakentamiseen soveltuvia puurakentamisen tuotteita ja osaavia valmistajia, mikä edistää edelleen puurakentamisen markkinan kasvua.


– Markku Laukkanen

 


« Takaisin