Hirsirakentamisella on Suomessa pitkät perinteet, mikä on perustunut hyvään raaka-aineeseen, käsityötaitoon ja hirsirakennuksen soveltuvuuteen suomalaiseen vaativaan ilmastoon. Uusi teollinen hirsimateriaali, valmistusteknologia ja sisäilmavaatimukset ovat lisänneet mielenkiintoa uudelleen hirsirakentamista kohtaan. Suomi on maailmassa teollisen hirsirakentamisen johtava maa, joka tuottaa hirsirakennuksia kasvavassa määrin Aasiaan, Keski-Eurooppaan ja pohjoismaihin.
Teollisen hirren käyttömahdollisuudet ovat laajat ja se on vallannut markkinoita sekä yksityisessä talorakentamisessa että julkisessa rakentamisessa kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Hirsirakentaminen kiinnostaa yhtä enemmän myös suunnittelijoita ja arkkitehtejä, joille teollinen hirsi materiaalina antaa uusia mahdollisuuksia. Kun aiemmin hirsi oli etupäässä vapaa-ajan rakentamisen materiaali, sitä käytetään kasvavassa määrin jatkuvaan käyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa.
Kuusamolainen Pölkky-yhtymä on suomalainen monialainen 50 vuotta vanha perheyritys, jolla on sahaustoimintaa, hirsitalotuotantoa ja omistusta vesivoimalaitoksessa. Koillismaalla sijaitsevan yhtymän liikevaihto on 186 miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää yhteensä 430 työntekijää. Tässä artikkelissa käsitellään hirsitalotuotannon uutta tulemista, mikä perustuu uuteen teolliseen, liikkumattoman liimahirren kehittämiseen sekä puurakentamista vauhdittavien ympäristötekijöiden tuloon rakentamiseen.
Teollinen hirsi uudistaa hirsirakentamista
Hirsirakentamisen uusi vahvistuminen markkinoilla perustuu Pölkky-yhtymään kuuluvan Kuusamon Hirsitalot Oy:n hallituksen puheenjohtajan Jouko Virranniemen mukaan kahteen asiaan. - Teollisesti valmistettu liimattu lamellihirsi on painumaton ja antaa mahdollisuuksia modernin puurakentamisen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin. Hirsirakentamisen osuus on vahvistunut sekä omakotitalomarkkinassa että julkisessa rakentamisessa.
- Julkisessa rakentamisessa tulisi hyödyntää julkisten hankintojen laissa olevia puun käytön mahdollisuuksia yhä enemmän. Kilpailutuksessa tulisi pisteyttää erityisesti ympäristötekijöitä nykyistä vahvemmin ja ottaa mallia Keski-Euroopasta, missä on vahva tahtotila suosia paikallista materiaalia ja paikallisia yrityksiä avoimesti. Virranniemen mukaan kuluttajia tulisi julkisissa hankinnoissa kuunnella enemmän.
- Kun suomalaisessa keskustelussa on esillä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien home- ja sisäilmaongelmat, näihin tulisi tarttua paljon rohkeammin ja rakentaa uudisrakennukset hengittävästä puusta.
- Nyt tarvitaan puurakentamiseen osaajia lisää. Moderni liimahirsi vaatii omaa osaamistaan niin rakennesuunnitteluun, arkkitehtuuriin kuin toteutukseenkin. Liimattu lamellihirsi on sellaisenaan vakaa rakentamisen komponentti ja sen käytöllä saadaan aikaan kustannussäästöjä, koska kappaletavararakentamiseen verrattuna hirsipinnassa kaikki on heti valmista.
Virranniemi on tyytyväinen uusittuihin palomääräyksiin, jotka mahdollistavat massiivihirren jäämisen rakennuksissa näkyviin. - Me jouduimme pilaamaan monta hirsitaloa peittämällä hirsiseinät kipsilevyllä, vaikka rakennuksessa oli sprinklaus. Onneksi nyt voidaan tehdä hirsitalo, mikä näyttää hirsitalolta.
Virranniemi tunnistaa hirsirakentamisen vanhakantaisen maineen, mutta uskoo uuden sukupolven liimatun hirren löytävän paikkansa modernissa puurakentamisessa. - Meillä on upeita arkkitehtonisia esimerkkejä hirsirakentamisen uudesta tulemisesta, koska painumaton hirsi tarjoaa rajattomat mahdollisuudet erityyppiseen rakentamiseen. Hirrestä ei tehdä enää mökkejä ja vapaa-ajan rakennuksia, vaan yhä enemmän ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja asuntoja ja julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja.
Hirsirakentaminen on ilmastoteko
Hirsitaloja on perinteisesti viety Venäjän, Japanin, Keski-Euroopan ja pohjoismaiden markkinoille. - Venäjän vienti on hiipunut pakotteiden seurauksena viennin parhaista vuosista. Nyt viennin painopiste on pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Valmiiksi asennetut hirsirakenteiset omakotitalot ovat nyt tärkein vientituote, johon kuuluu hirsirunko sekä lattia- ja kattomateriaalit.
- Hirsirakentamisen kilpailukyky perustuu esivalmistukseen, rakennusten pitkäikäisyyteen ja arvon säilymiseen. Hirsirakentaminen on ilmastoteko, jota tulisi edistää julkisen vallan toimin sekä julkisella rakentamisella että verokannustumin. Myös iduillaan oleva vihreän rakentamisen rahoittaminen on hyvä keino puurakentamisen edistämiseksi osana ilmastomuutoksen torjuntaa.
Virranniemi muistuttaa, että puun arvo rakennusmateriaalin korostuu luonnonmullistusten keskellä ja uusiutumattomien luonnonvarojen huvetessa. Puurakentaminen on ylivoimaisesti ympäristöystävällisin vaihtoehto, joka soveltuu myös kaupunkirakentamiseen.
- Olemme toteuttaneet isoja kohteita, joissa olemme pärjänneet hirsirakentamisen laadulla ja hinnalla. Me emme vie pelkkää hirttä materiaalina, vaan myös hirsirakentamisen ratkaisuja, osaamista ja puuarkkitehtuuria.
Myös puutavaran sahaustoiminnassa vahvasti mukana oleva Virranniemi näkee globaalin rakentamisen markkinan kasvavan vahvasti ja puun osuuden lisääntyvän muiden uusiutumattomien raaka-aineiden huvetessa. - Suomalainen puu on maailman parasta ja sitä kannattaa käyttää vain arvokohteissa. Esimerkiksi Kiinan vienti on viime vuosina moninkertaistunut ja se perustuu laadukkaaseen kuuseen, josta valmistetaan muun muassa lasten huonekaluja. Kiinan saatavuus logistisesti paranee, kun laivausten rinnalle tulevat myös junakuljetukset.
- Suomalaisen puun myynnissä pitää olla osaava konsultoiva myyjä, joka kykenee kertomaan kohdemaihin sen käyttökohteista ja hakemaan sille oikeaa arvokohteiden markkinaa.
Isona haasteena laatupuun käytölle Virranniemi näkee sisustuslevyt, jotka eivät ole puuta, vaan halvoilla materiaaleilla jäljitellään puuta. - Laadukkaassa rakentamisessa puutuotteiden osuus sisustuksessa ja piharakentamisessa kasvaa, mihin puualan täytyy pystyä vastamaan hyvillä tuotteilla.
Hirsirakentaminen tarjoaa modernia arkkitehtuuria
Keski-Euroopan viennissä tavoitellaan Virranniemen mukaan yhteistyötä paikallisten, markkinat tuntevien suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa. - Vientimaissa on tunnettava tietysti rakentamisen säädökset, mutta myös asiakkaiden mieltymykset. Emme voi täällä valmistaa toiseen markkinaan valmiita tuotteita omatoimisesti ilman paikallisten kanssa tehtävää yhteistyötä.
- Keski-Euroopassa talonrakennuksen lisäksi alppi- ja matkailurakentaminen on meille kiintoisa perinteinen hirsirakentamisen kohdealue. Aasiassa, kuten Kiinassa ja Japanissa arvostetaan puun terveys- ja ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi Kiinassa on meneillään valtaisan nopea muutos ympäristöä saastuttavasta teollisuudesta puhtaaseen teollisuuteen.
Virranniemi uskoo, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen havupuiden puuraaka-aineesta tulee tulevaisuudessa kova kilpailu, koska sitä tuotetaan vain Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. - Meidän tuotteisiin luotetaan, koska suomalaisella kestävällä metsätaloudella on hyvä maine. Suomessa on puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä, mikä mahdollistaa kestävät hakkuut myös tulevaisuudessa. Uusiutuvaan metsään perustuva raaka-aine luo suomalaisen puurakentamisen imagon.
Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee parhaita puualan toimintatapoja ja trendejä Suomessa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi suomalaisia puualan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka lisäävät puualan kilpailukykyä ja tekevät kattavasti tunnetuksi suomalaista osaamista. Artikkelit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- ja woodproducts.fi -internetpalveluissa.
Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu ympäristöministeriön Puurakentamisen toimintaohjelmasta.
« Takaisin