Europarlamentaarikko Henna Virkkunen, kok, on tyytyväinen siihen, että suomalainen yhteiskunta on sitoutunut metsäpohjaisen biotalouden kehittämiseen niin vahvasti. - Kun voidaan osoittaa, että voimme hyödyntää luonnonvaroja uudella teknologialla kestävästi, biotalouden hankkeiden hyväksyttävyys paranee ja kasvaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersonin esiin nostamaa biotalouden mainekriisiä Virkkunen ei pelkää. - Mainekriisin riski liittyy enemmänkin siihen, että biotalous ei ole EU:n piirissä hyvässä maineessa siksi, että yhdessä vaiheessa alettiin sen nimissä kehittää ruuaksi kelpaavista raaka-aineista pelloilla polttoaineita ja vietiin viljelykseen soveltuvia peltoalueita muuhun käyttöön.
- Kun valtaosassa EU-maita biotalous mielletään peltopohjaiseksi tuotannoksi, meidän tulee ottaa se huomioon. Suomi on kuitenkin EU maista ylivertainen metsien kestävässä hyödyntämisessä ja metsäpohjaisen biotalouden uusien tuotteiden kehittämisessä.
Varsinaisesta ainespuusta tulee Virkkusen mielestä ottaa irti mahdollisimman korkea jalostusarvo ja hyödyntää sivuvirrat muihin tarkoituksiin. - Kun näiden puunjalostuksen sivuvirtojen hyödyntämisessä ja tuotekehittelyssä ollaan nyt lupaavassa vaiheessa, niin sinne tulee ohjata voimakkaasti tutkimus- ja kehityspanoksia.
- Kun tähän asti metsäpohjaisen biotalouden kehittäminen on mielletty etupäässä puun energiakäytöksi, meillä on avautunut isoja näköaloja uusien kehityshankkeiden kautta tekstiili-, pakkaus-, elintarvike- ja kemian teollisuuden aloilla, muistuttaa Virkkunen.
Näköpiirissä uusia kaupallisia tuotteita
Innostavana esimerkkinä biotalouden kehittämisessä Virkkunen mainitsee Äänekosken uuden biotaloustehtaan sivuvirtojen hyödyntämisen, joka kaksinkertaistaa niiden aiemman käytön. - On hienoa, että Metsä Goupin kaltainen suuri yritys kutsuu pk-yrityksiä kupeeseensa ja antaa mahdollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Uskon että kaikki se pöhinä, mitä sivuvirtoihin perustuvien uusien tuotteiden tutkimuksessa ja kehityksessä on biotaloudessa meneillään, tulee johtamaan innovatiivisiin uusiin tuotteisiin ja niiden kaupallistamiseen.
Virkkusen mukaan Uusi puu-hankkeen esillä pitämä puupohjaisen biotalouden kehitystyö on nähtävä myös osana metsäteollisuuden uutta tulemista rajujen metsäteollisuuden rakenneratkaisujen jälkeen. - Vaikka vielä vuosikymmen sitten oltiin lamaantuneita eikä metsäteollisuuden perinteisille tuotteille ollut näköaloja, nyt uusia tuotteita on työn alla kosolti. Tässä historia on toistanut itseään aina tervakaupasta alkaen, aina on kehitetty metsän ja puun varaan seuraavia askeleita, huomauttaa Virkkunen.
Virkkusen mukaan suomalaisten on EU-vaikuttamisessa nyt syksyllä keskityttävä metsien kestävyyskriteereiden vaikuttamiseen. -Edunvalvojien on terästäydyttävä ja ymmärrettävä että komission kanssa tulee käydä keskustelua valmisteluvaiheessa eikä silloin kun esitys on jo valmis. Silloin on liian myöhäistä.
-Ylipäätään metsäasiat ovat vieraita Euroopan Unionin päätöksentekijöille. Sen lisäksi, että biotalouskin mielletään ensi sijassa peltopohjaiseksi tuotannoksi eikä puupohjaista biotaloutta tunnisteta lainkaan, kaikkialla ei metsiä hoideta lähimainkaan yhtä kestävällä tavalla kuin Suomessa.
Virkkunen muistuttaa, että Suomen metsien kestäviä hoitomenetelmiä eikä sertifiointijärjestelmiä ei tunneta europarlamentin jäsenten, meppien keskuudessa riittävästi. - Suomen edun mukaista on saada aikaan kestävyyskriteerit, mutta ne eivät saa lisätä metsänomistajan hallinnollista taakkaa. Tässä on voitava hyödyntää olemassa olevia sertifiointijärjestelmiä eikä lähteä luomaan päällekkäisiä järjestelmiä.
- Markku Laukkanen
« Takaisin