Kimmo Tiilikainen Puupäivässä:

Ympäristövaikutusten arviointi rakentamiseen

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. - Koska ilmastomuutoksen torjunta edellyttää pikaisia toimia, rakennuttajat voivat edetä nopeasti ja lisätä hiiltä sitovan uusiutuvan puun käyttöä rakentamisessa.


Puuinfon järjestämässä Puupäivässä puhuneen Tiilikaisen mukaan rakentamisen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset pystytään laskemaan tarkasti ja siihen on olemassa hyväksyttyjä standardeja, mutta niitä ei juurikaan käytetä.

-Vaikka ympäristövaikutusten raja-arvot tulevatkin säädöksiin vasta ensi vuosikymmenellä, rakennuttajat voisivat edetä tässä nopeammin ja ottaa niitä käyttöön välittömästi.

-Ympäristövaikutusarvioihin perustuvat rakennushankkeet osoittavat, että puun käytöllä rakentamisessa on ollut vaikutusta laskettuihin elinkaaren aikaisiin päästöihin. Osaamista ja menetelmiä vaikutusten laskemiseen on olemassa, muistuttaa Tiilikainen.

Ympäristöministeriö on ryhtynyt laatimaan tiekarttaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. 

Puurakennukset ovat hiilivarastoja

Tiilikainen huomauttaa, että metsien hiilinielukeskustelussa asiantuntijat ovat siitä yksimielisiä, että puuta voi ohjata pitkäaikaiseen käyttöön eli rakentamiseen. -Tämän vuoksi hallitus edistää hiilen pitkäaikaista varastointia puurakentamisen keinoin.

-Olemme EU:ssa perustelleet metsien käyttöä hiilinieluina siltä pohjalta, puun käyttö on hyväksyttävää ja metsistä tulevan biomassan monipuolinen käyttö on osa suomalaista kulttuuria. Fossiilitaloudesta eroon pääseminen edellyttää puun paluuta laajemmin tuotantoon ja kulutukseen, perustelee Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan puun käyttö on hyödyllisintä kestävän kehityksen näkökulmasta juuri rakentamisessa, koska muiden rakentamisen materiaalien valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

-Hallituksen biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää mekaanisen puun jalostuksen, sen tuotteiden ja sivuvirtojen käytön kehittämistä siten, että kokonaisuuden arvonlisäys on mahdollisimman suuri, sanoo Tiilikainen. 

Tavoitteena kilpailukykyteollinen puurakentaminen

Hallituksen tavoitteena on Tiilikaisen mukaan edistää kansainvälisesti kilpailukykyisen teollisen puurakentamisen osaamisen ja rakennustuotannon kehittymistä Suomessa. -Ihmettelen, miksi puun käytön lisäämistä rakentamisessa pitää vielä erikseen perustella. Ilmeisesti rakentamisen tapojen muuttaminen on hidasta ja vaikeaa, koska muuttuminen onnistuu usein vain määräysten kautta.

-Puu sopii erinomaisesti myös nykypäivän kaupunkirakentamiseen, mistä löytyy maailmalta hyviä esimerkkejä. Puurakentaminen tuo uusia vaihtoehtoja arkkitehtuuriin, kilpailua ja toimintamalleja sparraten muita materiaaleja parempaan laatuun ja ympäristökykyyn, kuvailee Tiilikainen.

Tiilikainen arvioi, että hybridirakentaminen, jossa yhdistetään rakenteellisesti eri materiaaleja, on rakennusteollisuudelle uusi mahdollisuus, mikä kehittää myös kaupunkirakentamista. -Rungon ja julkisivun ei tarvitse olla samaa materiaalia, koska runko kantaa ja julkivisu luo kaupunkikuvan. Tässä pitää luottaa siihen, että kilpailukyky ja osaavin ratkaisu määrittävät valittavan ratkaisun.  

-Esimerkiksi teollisesti valmistetut puuelementtiratkaisut nopeuttavat rakentamisen aikaa ja aiheuttavat vähemmän häiriötä olemassa olevalle rakennuskannalle, asukkaille ja liikenteelle kaupunkirakentamisessa, muistuttaa Tiilikainen. Myös lisäkerrosrakentamisessa on kaupungeissa merkittäviä mahdollisuuksia kevyelle puurakentamiselle.

Rakentaminen tarvitsee ammattiylpeyttä ja laatuajattelua

Tiilikainen haluaa edistää julkisen vihreän rakentamisen hankkeita ja kehittää hankintamalleja- ja tapoja siten, että puurakentamisen erityispiirteet huomioidaan. –Myös maakuntien ohjelmissa ja toiminnan painopisteissä tulee korostaa puutuotealan ja puurakentamisen mahdollisuuksia. Tutkimuslaitokset, kunnat ja yksityisen sektorin rakennuttajat ja yritykset voisivat kehittää teollisen rakentamisen osaamista, koulutusta sekä alan tutkimus-ja kehitystoimintaa, kannustaa Tiilikainen. 

-Rakentamiseen tarvitaan myönteistä asennetta ja kulttuuria, jossa korostuvat ammattiylpeys ja laatuajattelu. Laadukas rakentaminen on myös kilpailuetu. Positiivinen rakentamisen kulttuuri tuottaa tervettä kilpailua, parempaa laatua ja alempia kustannuksia.

Tähänastista puurakentamisen kasvun säädöskapeikkoa ollaan Tiilikaisen mukaan nyt avaamassa, kun puurakentamistakin koskevia asetuksia uudistetaan. -Tässä on luotu etukäteen julkisessa keskustelussa turhia pelkoja. Tarkoituksena ei ole energiasäädösten uusimisella heikentää miltään osin esimerkiksi hirsirakentamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa, vakuuttaa Tiilikainen.
 
– Rakentamisen määräyskehitystä ohjataan puhtaasti asiaperustein eikä poliittisin perustein tai mitään toimialaa syrjimällä. Kun määräysten kehityksessä edetään, on huolehdittava siitä, että kuntien rakennusvalvontaan ja paloviranomaisten toimintaan ei synny seuraavia tulkintakapeikkoja hidastamaan puurakentamista, sanoo Tiilikainen.

- Markku Laukkanen

 


« Takaisin