Kun Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy metsiin ja niiden nieluihin, muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä, sanoo Maailman Ilmatieteen Järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. -Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikun nokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu.
Suomen ilmastokeskustelua käydään metsistä - muualla energiasta ja liikenteestä
Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy Taalaksen mukaan metsiin ja niiden nieluihin, kun muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.
- Tämä metsän hiilinielun nostaminen tikun nokkaan on suomalainen erityispiirre. Kun Suomi korosti EU:n ilmastoneuvotteluissa metsien merkitystä hiilen sitojana saadakseen hyvitystä päästövähennysten taakanjaossa, Suomessa ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Tämä johti vaatimuksiin vähentää metsien hyötykäyttöä, missä unohdettiin metsien omaisuuden suoja sekä sen talous ja työllisyysvaikutukset.
Taalas toivoo poliittisilta päättäjiltä, että ilmastoratkaisuja katsottaisiin kokonaisuuden ja Suomen edun kannalta. –Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä.
-Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisen 15 vuoden aikana.
Taalas muistuttaa, että trooppisten metsien hävittäminen on metsien käytön kannalta keskeisin ilmastohaaste, eikä niinkään mitä meidän metsissämme tapahtuu. - Kun katsotaan 170 vuotta taaksepäin, niin Amazonaksen alue latinalaisessa Amerikassa, Afrikka ja osa Aasiaa ovat hakanneet ei- uusiutuvia trooppisia metsiä ja tuottaneet suuret, yhä jatkuvat päästöt. Noin 15 prosenttia tämän hetken hiiliongelmasta liittyy maankäyttöön ja paljolti näiden alueiden metsien hävitykseen.
-Vastaavasti samana aikana Eurooppa on ainoa osa maailmaa, missä hiilinielut ovat kasvaneet viimeisen 170 vuoden aikana ja siitä on kiitäminen muun muassa Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikkaa. Eurooppa poikkeaa metsänhoidossa muusta maailmasta.
Taalas arvioi, että jos Suomessa ilmaston nimissä alettaisiin rajoittaa hakkuita, ne siirtyisivät muihin maihin. - Monessa maassa, kuten esimerkiksi Venäjällä, metsien uusintamisen kulttuuri on paljon heikompi kuin meillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että me ulkoistaisimme globaalin ilmasto-ongelman muualle, sen sijaan että harjoitamme edelleen kestävää metsätaloutta Suomessa.
Päättäjien on arvioitava ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin
Suomen ilmastotavoite vuosi 2035 on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC: n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta vuonna 2050, mikä riittäisi 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.
-Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, missä arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.
Eräs esimerkki haasteesta on paine maa- ja metsätalouden toimintoja kohtaan ilmastomuutoksen ratkaisijana. - Kuitenkin fossiilipohjaisen energian käytöstä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomi on tässä kunnostautunut varsin hyvin lisäämällä uusiutuvaa ydinvoimaa ja tuulivoimaa sekä kasvattamalla hiilinieluja.
-Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Korvaavien uusiutuvien energiamuotojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, puhutaan 5-10 vuoden aikajänteestä suunnan muutokselle.
Venäjän sota aiheuttaa Taalaksen mukaan viivästystä vihreään siirtymään. - Globaali ruokaturva, energian saatavuuden turvaaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten säilyminen vaikuttavat suoraan ihmisten elämään ja ne ohjaavat aivan lähivuosien ajattelua.
Sota tuo myös ruokaturvan merkityksen ajankohtaiseksi suomalaisillekin. Kun ilmastomuutos vaikuttaa maailman ruuan tuotantoon keskimääräisesti negatiivisesti, on pidettävä huolta siitä, että meillä on riittävästi omaa tuotantoa. Sodan seurauksena maatalouden omavaraisuuden merkitys kasvaa, mikä pitää myös ilmastopäätöksissä huomioida.
-EU voi edistää tavoitetta, missä painostetaan vaikkapa Aasian maita kauppapolitiikan avulla luopumaan fossiilisista polttoaineista. Aasian kasvaneet päästöt ovat maailman suurimpia ilmastokysymyksiä tällä hetkellä. Myös trooppisten sademetsien hävitys on merkittävä kysymys, missä EU voisi vaikuttaa kauppapolitiikan keinoin.
Nuorten ilmastoahdistus on osin seurausta ilmastoviestinnästä
Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia. -Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisi tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan.
-Median rakenteesta johtuen maailmanlopun mielikuvat ovat keskiössä, ja ilmastonmuutoksen torjunnan menestystarinat vähemmän. Ilmastomuutoksen kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa mediaa seuraamalla, kun pienet ja isot asiat saattavat mennä sekaisin. Esimerkiksi kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottaa yhteensä kaksi prosenttia maailman päästöistä, eli ne eivät ole se tärkein asia.
Taalas haluaa kirjoittaa ja osallistua ilmastokeskusteluun siksi, että asioiden mittasuhteet ja faktat saadaan esiin. Myös maailmanlopun pelkojen hälventäminen on tärkeää. Hän näkee tässä henkisessä ilmapiirissä paljon samaa kuin 1980-kuvun alussa, jolloin pelättiin ydinsotaa.
- Pääviestini on se, että edelleen 85 prosenttia ilmastomuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeä nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen.
Kirjassaan ”Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin” Taalas näkee keskustelussa ilmastofanatismin piirteitä, mitä voi verrata fundamentalismiin, uskonnollisiin liikkeisiin ja 70-luvun stalinismiin. -Yksittäisten poliitikkojen, tutkijoiden ja luontoaktivistien harkitsemattomat ulostulot ovat joskus tehneet hallaa itse asialle, kirjoittaa Taalas. On tärkeää, että yhteiskunnan eri tahot osallistuvat ilmasto-ongelman ratkaisuun. Tässä syyttely ja syyllistäminen eivät johda hyvään lopputulokseen.
-Olen kaivannut maltillista ilmastoviestintää siksi, että ilmastoahdistusta kokeva nuoriso panikoituu ja sanoo, ettei tähän maailmaan kannata tehdä lapsia. Tämä kertoo siitä, että ilmastoviestintä on tuottanut ei-toivottujakin tuloksia. Toisaalta tämä on johtanut maailmalla poliittisten päättäjien ja yritysten heräämiseen asiassa, mikä on myönteistä.
Taalas kaipaa myös positiivista ilmastoviestintää siitä, mitä merkittäviä asioita monet valtiot ja yritykset ovat tehneet muutoksen torjunnan eteen. – Se, että 32 maata on viimeisen viidentoista vuoden aikana kyennyt vähentämään päästöjään merkittävästi, ei ole näkynyt mediassa. Ilmastopolitiikan uutisoinnissa media on keskittynyt enemmän uhkakuviin ja negatiiviseen uutisointiin.
Suomi on jo kasvattanut hiilinieluaan metsien hoidon avulla
-Suomen ja Ruotsin metsänhoitopolitiikka on esikuva hiilinielun kasvattamisessa vuosikymmenten saatossa. Ylistihän presidentti Trumpkin Suomen metsänhoitoa, tosin hassuin termein. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuonut kansainvälisissä ilmastokokouksissa aina esiin sen, että meillä on vahvaa monipuolista osaamista metsäntutkimuksessa ja olemme onnistuneet monipuolisesti metsän uudistamisessa ja sen myötä hiilen sidonnan kasvattamisessa.
Taalaksen mukaan Suomessa on säälaitealan maailman markkinajohtaja Vaisala sekä Ilmatieteen laitoksen palvelu- ja tiedeosaamista. - Nesteen uusiutuvat ja jätteistä tehtävät polttoaineet ovat globaalisti tunnettuja ja kannattavaa bisnestä. Samoin jätevesien ja datakeskusten hukkalämmön talteen oton kehittämisessä meillä on kansainvälistä osaamista, mikä kiinnostaa.
-Vaikka eri maissa vallan vaihdoksen myötä tuleekin notkahduksia ilmastopolitiikkaan, se on muuttumassa valtavirraksi maailmassa. Suunta on selvä, mutta vauhtiin vaikuttavat monta tekijää, kuten Venäjän sota. Vaikka makrotasolla ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset ovat moninkertaisesti halvempia kuin muutoksen haittavaikutukset, on kansallisesti mietittävä, mikä on järkevää ja mikä ei. Olennaista on, että ei tehdä ratkaisuja pelkän aatteen pohjalta, vaan tehdään investointeja, mistä saadaan tavoitteen kannalta paras hyöty.
Yhteyshenkilöt
Petteri Taalas
Email: ptaalas@wmo.int
« Takaisin