Vanerin teollinen valmistus perustuu monen sukupolven aikana hankittuun kokemukseen ja osaamiseen

Vaikka viilupohjaisen vanerin syntyjuuret johtavatkin 200 vuoden takaiseen Englantiin, sen teollisen valmistuksen historia liittyy olennaisesti Suomen puunjalostusteollisuuden kehitykseen. Vaneriteollisuus on kokenut viimeisten vuosikymmenien aikana suuren rakennemuutoksen, minkä seurauksena pienet tehtaat ovat lopettaneet ja vanerinvalmistus on keskittynyt Suomessa UPM:n, MetsäWoodin ja Koskisen Oy:n tehdasyksiöihin.


Vaneriteollisuus on yhä enemmän valmistusteknologian hallintaan, osaamiseen sekä asiakkaiden palveluun perustuvaa liiketoimintaa. Vanerinvalmistuksen raaka-aineena käytetään pohjoismaista havupuuta ja koivua, joiden ominaisuudet soveltuvat kestävyyttä vaativiin vanerin käytön kohteisiin. UPM:n vaneriliiketoiminnan johtajan Mika Sillanpään suomalaisen vanerin menestys vaativissa loppukohteissa perustuu monen sukupolven aikana hankittuun valmistuksen kokemukseen ja osaamiseen.

Globaalit trendit suosivat vanerin käyttöä

UPM Plywoodin johtajan Mika Sillanpään mukaan isot maailmalaajuiset kehitystrendit suosivat vanerin käytön kasvua monilla aloilla. - Kaupungistuminen lisää vaneria käyttävää uudisrakentamista, mutta myös korjaus- ja täydennysrakentamisessa vanerilla on monia käyttökohteita. Verkkokaupan kasvu puolestaan kasvattaa tavaraliikennettä, missä vaneri on kuljetuskaluston lattioiden keskeinen materiaali.

Sillanpään mukaan kuljetusteollisuuden tarpeissa vanerin keveydellä on suuri merkitys. - Ekologiset arvot johtavat yhä kasvavaan uusiutuvien ja kevyempien materiaalien käyttöön, sanoo Sillanpää.

- Ilmastomuutoksen torjuntaan asetetut tavoitteet johtavat kaikessa rakentamisessa puupohjaisten uusiutuvien tuotteiden käytön kasvuun. Olemme ottaneet ympäristöystävällisyyden tavoitteeksi myös vanerin valmistuksessa käytettävissä liimoissa, jotka ovat kasvavassa määrin uusiutuvia ligniinipohjaisia liimoja ja korvaavat vanhat fossiilipohjaiset fenoliliimat.

LNG-nestekaasutankkereiden rakentaminen on ollut kolme vuosikymmentä vakaa liiketoiminta-alue, jonka menestys perustuu erityisesti koivuvanerin eristeominaisuuksiin erittäin korkeissa kylmän olosuhteissa. Kuljetusvaiheessa tankkerissa oleva kaasu on 163 astetta kylmää, missä koivuvanerin on todettu säilyttävän lujuutensa hyvin.

- LNG-tankkerit ovat suuria ja niiden rakentamiseen tarvitaan isoja volyymeita. Yhteen tankkeriin menee yhdestä kolmeen tuhatta kuutiota vaneria riippuen eristysteknologiasta. Nesteytetyn maakaasun kuljetukset ovat kasvussa ja se näkyy myös tähän tarkoitukseen soveltuvan kaluston rakentamisessa, tiivistää Sillanpää.

Rakentamisen, kuljetuskaluston ja LNG-tankkereiden lisäksi vaneria tuotetaan huonekaluteollisuuden, sisustamisen ja parkettirakentamisen tarpeisiin. - Yhteistä näille loppukäyttökohteille on se, että niissä käytetään korkealaatuista, kalliimman hintaluokan vaneria, jonka valmistuksen kehittämiseen ja loppuasiakkaiden palveluverkoston rakentamiseen olemme panostaneet.

Uusia investointeja vanerituotannon kasvuun

Pitkään alamaissa olleen rakentamisen elpyminen Euroopassa on lisännyt merkittävästi vanerin kysyntää. Rakentaminen on suurin vanerin loppukäytön alue. Sillanpään mukaan vaneriliiketoiminta on asemoinut itsensä rakennusteollisuuden materiaalituottajaksi, jolla ei ole intressiä mennä liian pitkälle asiakkaiden loppukäytön tontille.

- Kun toimimme jakeluketjujen kautta, olemme vapaita myymään kaikille valitsemillemme tukkukauppiaille. Vanerin käytön ja menekin kannalta meille ei ole suurta merkitystä, rakennetaanko perinteisesti vai puusta. Vanerilla on käyttökohteensa esimerkiksi betonirakentamisen valumuoteissa.

Rakentamisessa käytettävästä vanerista valtaosa on havuvaneria ja teollisessa loppukäytössä koivuvaneria, mikä on vahvempaa ja arvokkaampaa. Kahdesta kuutiosta havupuuta saadaan yksi kuutio vaneria, kun valmiiseen koivuvanerikuutioon tarvitaan kolme kuutiota koivupuuta. - Koivun saatavuus on tulevaisuudessa suuri haaste, koska sitä ei kasva teolliseen käyttöön soveltuvia määriä kuin Suomessa ja Venäjällä.

- Venäjällä sijaitsevan Chudovon tehtaan laajentaminen on tärkeä askel tulevaisuuden strategiamme toteuttamisessa, mihin liittyy raaka-aineen saannin varmistaminen. Tavoitteenamme on vahvistaa entisestään asemaamme tärkeimmissä vanerin loppukäyttökohteissa. Kilpailukykyinen koivuvanerin lisäkapasiteetti parantaa kykyämme vastata keskeisten markkinoiden kasvavaan kysyntään, muistuttaa Sillanpää.

Sillanpää arvioi raaka-aineen tarjonnan kasvavan uusien sellutehdasinvestointien myötä. - Kun kokonaispuutavaran kysyntä kasvaa, mekaanisen metsäteollisuuden tarvitsemaa puuta tulee markkinoille sellutuotannon kasvun ohella myös enemmän. Kun me ostamme tukista sen kalleimman osan, tämä on hyvä uutinen myös metsänomistajille.

Suomella on Sillanpään mukaan hyvä maine puutuoteteollisuuden toimittajana ja viejänä. - Me käytämme jalostuksessa sertifioitua puuta eikä meillä ole tuotannossa eettisiä ongelmia.

Viime vuosina toteutettujen Suomen ja Viron tehtaiden tuotantoa lisäävien investointien jatkona UPM laajentaa parhaillaan Venäjällä sijaitsevaa Chudovon vaneritehdastaan. Investoinnin kokonaisarvo on 50 miljoonaa euroa. Investointi kasvattaa tehtaan tuotantokapasiteettiä 45 000 kuutiometrillä 155 000 kuutiometriin vuodessa sekä laajentaa tehtaan tuotevalikoimaa. Tehdasalueelle rakennetaan myös uusi biolämpövoimala.

UPM Plywood on Euroopan johtava vanerinvalmistaja, joka valmistaa vanereita ja -viiluja pääasiassa rakentamisen ja kuljetusvälineteollisuuden tarpeisiin sekä muotopuristukseen soveltuvaa UPM Grada puumateriaalia. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä eri maassa, valmistusta yhdeksässä tehtaassa ja lähes 2500 työntekijää. Liikevaihto oli viime vuonna 484 miljoonaa euroa.

Suomessa sijaitsee kuusi vaneritehdasta ja yksi viilutehdas, minkä lisäksi vaneria valmistetaan Venäjällä ja Virossa. UPM Plywoodin pääkonttori sijaitsee Lahdessa. Yhtiöllä on 11 myyntitoimistoa 10 eri maassa.


 

Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee parhaita puualan toimintatapoja ja trendejä Suomessa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi suomalaisia puualan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka lisäävät puualan kilpailukykyä ja tekevät kattavasti tunnetuksi suomalaista osaamista. Artikkelit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- ja woodproducts.fi -internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu ympäristöministeriön Puurakentamisen toimintaohjelmasta.


« Takaisin