Suomalaisella sahatavaralla on loppukäyttäjien piirissä hyvä maine, mikä perustuu vaativiin kohteisiin soveltuvaan laatuun, toimitusvarmuuteen ja asiakaspalveluun.
Suomen puunjalostusteollisuuden juuret ovat sahateollisuudessa, joka on tuottanut yli 150 vuotta laadukasta sahatavaraa maailman markkinoille. Suurten puunjalostusyhtiöiden rinnalla toimii perheomisteisia sahayrityksiä, joiden kilpailukyky perustuu pitkiin asiakassuhteisiin, joustavuuteen ja laadukkaisiin lopputuotteisiin.
Lounais-Suomessa toimivalla Westas Oy:llä on kahden yhtiön historia. Vuonna 2004 perustettu yhtiö jatkaa Ahlströmin omistaman 140 vuotta vanhan Pihlavan sahan ja 110 vuotiaan perheyritys Raunion sahan toimintaa. Yhtiön liikevaihto on 121 miljoonaa euroa ja se työllistää 150 henkilöä. Sahatavaraa yhtiö tuottaa vuodessa 450 tuhatta kuutiota, mistä 85 prosenttia menee vientiin 35 eri maahan. Yhtiö hankkii raakapuuta vuosittain 1,3 miljoonaa kuutiota, minkä se käyttää kokonaan sahateollisuuden tuotteisiin ja bioenergian raaka-aineeksi.
Suomalaisen puun laatu on brändi maailmalla
Westas Oy:n omistajan, toimitusjohtaja Pekka Kopran mukaan yhtiössä on tehty strateginen valinta siitä, että se keskittyy sahatavaran vientiin eikä sen jatkojalostukseen. - Teolliset jatkojalostajat ovat meidän asiakkaitamme, joilla on osaamista tuottaa lisäarvoa tuovia tuotteita. Emme halua kilpailla jatkojalostajien kanssa, vaan hakea arvoa liiketoimintaan karvaisen lankun viennistä ja asiakkaiden palvelusta.
-Kun jatkojalostus on usein maakohtaista ja kulttuurisidonnaista, emme osaisi Suomessa valmistaa kilpailukykyisesti Aasian markkinoille sopivia lopputuotteita. Kun aina haikaillaan jalostusasteen nostamisen tärkeyttä, ei ymmärretä, että suomalainen puu itsessään on jo sahatavarana arvokas lopputuote.
Suomalaisen havupuusahatavaran laatu on käsite maailmalla. Kopra muistuttaa, että sahatavaran viennin ympärille voidaan rakentaa palvelua, jolla vastataan asiakkaan tarpeisiin alkaen oikeista mitoituksista, toimituksien varmuudesta, nopeudesta ja laadusta
-Suomi tuottaa ja vie maailman parasta puutavaraa. Se on hinta-laatusuhteessa parasta, kun puhumme pehmeistä havupuista kuten männystä ja kuusesta. Sahateollisuuden ei kannata tavoitella halvan materiaalin kohteita, vaan kohteita, joissa tarvitaan laadukasta puuta.
Kopran mukaan suomalainen puu valitaan erityisesti kohteissa, joissa puu päätyy teolliseen jatkojalostukseen. -Suomalaista puuta ei kannata laittaa piiloon, vaan käyttää se näkyviin jääviin kohteisiin. Vaikka lujuudessa ei ole merkittäviä eroja Keski-Euroopan sahatavaraan nähden, suomalainen suora sahatavara sopii vaativiin visuaalisiin kohteisiin kuten ulkoverhoiluun, oviin, ikkunoihin, huonekaluihin ja sisustukseen. Jatkotyöstämisessä suomalaisessa puussa esimerkiksi oksat pysyvät paikoillaan eivätkä irtoa höylätessä.
– Emme halua olla bulkkitavaraa tekevä saha, vaan otamme huomioon asiakkaan lopputuotteen tarpeen jo puun hankinnassa. Kun jatkojalostukseen menevä raaka-aine on meidän päätuotteemme, teemme asiakasohjautuvasti laadukkaasti sitä, mitä asiakas todella tarvitsee. Kopra luonnehtii yritystä riittävän pieneksi ollakseen joustava ja asiakaslähtöinen, mutta tarpeeksi suuri palvelemaan pohjoismaista puutavaraa haluavia asiakkaita.
Suomalaiseen kestävään metsänhoitoon ja puunhankintaan luotetaan
Vientiin keskittyneen yrityksen kolme keskeisintä maaryhmää ovat Aasian maista Kiina ja Japani, Eurooppa ja Pohjois-Afrikka, joka on mäntysahatavaran tärkein vientikohde. – Kiina ja Japani käyttävät suomalaisen sahatavaran korkean jalostuksen kohteisiin kuten huonekaluihin. Egypti, Marokko, Algeria ja Saudi-Arabia haluavat mäntyä ovien, ikkunoiden ja listojen valmistukseen. Eurooppa on taas kuusitavaran tärkein vientialue, koska keskieurooppalainen kuusi ei toimi yhtä hyvin jatkojalostuksessa.
-Suomen metsien kestävyys tunnetaan asiakkaittemme keskuudessa. Vaikka ympäristöjärjestöt arvostelevat hakkuita, meidän asiakkaiden keskuudessa metsiemme käyttöön ja puutavaranhankintaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Suomalainen insinööri on hyvä myyntimies siinä mielessä, että hän kertoo vain faktat eikä sorru ylisanoihin, sanoo Kopra.
Westas Oy on mukana sekä PEFC että FSC metsien sertifiointijärjestelmässä. - PEFC järjestelmää pitäisi tuoda näkyvämmin ja rohkeammin esiin, koska se sopii paremmin suomalaiseen perheomisteiseen metsänomistajamalliin. Puunhankinnassa noudatamme sertifikaatin periaatteita.
– Minusta puurakentamisen ekologisuus voisi olla vielä vahvemminkin esillä, koska nämä arvot ovat kaikkialla. Kun kaikki tutkimukset osoittavat perinteisen rakentamisen materiaalien kuten betonin, teräksen ja muovin tuottavan päästöjä ja olevan ympäristölle haitallisia, puulla on uusiutuvana materiaalina vain voitettavaa.
Suomalaiselle sahatavaralle arvokkaita käyttökohteita
Kopran mielestä Ranska on puurakentamisessa eteenpäin katsova maa, jolla on vahva tavoite siirtyä rakentamisessa uusiutuvien materiaalien käyttöön. – Muutkin maat voisivat ottaa Ranskasta oppia. Kun rakentaminen on ensi sijassa paikallista ja perustuu paikallisiin erilaisiin säädöksiin, Ranskan etukenossa oleva poliittinen asenne puurakentamisen edistämiseen vastaa tämän päivän ekologisiin arvoihin ja tarpeeseen.
– Suomalainen vientipuutavara on mukana myös kohdemaiden rakentamisessa välillisesti tai suoraan. Nyt on monissa vientimaissa suuri kiinnostus laadukkaan puutavaran käyttöön rakennusten ulkoverhoilussa, mikä tarjoaa asukkaille viihtyisiä asuinympäristöjä. Rakentaminen on aina veturi sahatavaran viennille, muistuttaa Kopra.
Suomen sijainnista seuraa Kopran mukaan kustannuspainetta valmiin sahatavaran kuljetuksille. – Sama tilanne on ollut niin kauan, kun Suomessa on sahateollisuutta ollut. Rahtikustannus ei ole ratkaiseva, vaan enemmän asiakkaan tahto saada tietynlaista pohjoismaista puutavaraa. Kokonaisten laivausten sijaan toimitamme räätälöityjä kuormia suoraan asiakkaalle.
– Kun arvioidaan suomalaisen sahatavaran käyttökohteita ja laatua, sitä ei voi pitää edes kalliina. Sahatavaran nimellishinta on pysynyt vuosikymmeniä samana, vaikka suhdanteiden mukaisia vaihteluja aina tuleekin. Olennaista on löytää suomalaiselle puulle arvokkaita käyttökohteita ja vaalia vuosikymmeniä vanhoja asiakassuhteita, sanoo Kopra.
Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee parhaita puualan toimintatapoja ja trendejä Suomessa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi suomalaisia puualan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka lisäävät puualan kilpailukykyä ja tekevät kattavasti tunnetuksi suomalaista osaamista. Artikkelit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- ja woodproducts.fi -internetpalveluissa.
Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu ympäristöministeriön Puurakentamisen toimintaohjelmasta.
« Takaisin