Päästökaupan uudistamiseen olisi nyt helppo tarttua, kun sähkön hinta on alhaalla, toteaa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Samalla voitaisiin panostaa energiatehokkuustoimiin, jotta ne purisivat kun talous kääntyy kasvuun.
Kumpula-Natri kertoo epäilleensä, että EU:n asettamat ilmastotavoitteet jäävät kehnon
talouskehityksen jalkoihin.
— Onneksi näin ei ole tapahtunut. Heikosta taloudellisesta kehityksestä ei ole tullut syypäätä tinkiä ilmastopolitiikan tavoitteista. Ainakin Euroopan parlamentin työskentelyssä tavoitteiden toteuttaminen on kirkkaana mielessä. Asenne on sellainen, että tarvittava muutos halutaan ottaa haltuun.
— Päästökaupan uudistaminen on kunnianhimoinen tavoite. Jos päästökauppa saadaan toimimaan, voidaan muista tukimuodoista luopua, Kumpula-Natri huomauttaa. Kumpula-Natrin mielestä päästökauppa on kansallisia tukijärjestelmiä parempi keino kasvattaa uusiutuvan energian osuutta.
— Nyt on voitava tarkastella tukijärjestelmiä kriittisesti ja samalla arvioida, millä aikataululla ne voidaan ajaa alas. Tukijärjestelmät ja tukien tasot pitäisi vähintään harmonisoida EU:n jäsenmaiden kesken.
Hiilivuoto torjuttava
Eurooppalaisten päättäjien tavoitteena on estää energiaintensiivisen teollisuuden siirtyminen unionin ulkopuolelle — maihin, joissa päästöjen tuottaminen ei aiheuta teollisuudelle kustannuksia. Kumpula-Natrin mielestä uudessa päästökauppamallissa on löydettävä ratkaisu, mikä eliminoisi hiilivuodoksi kutsutun teollisuuden pakenemisen Euroopasta.
Tällä hetkellä Euroopan parlamentissa keskustellaan epäsuorien kustannusten kompensoimisesta.
— Onhan se epäreilua, että kaikilla EU:n jäsenmailla ei ole mahdollisuutta Suomen ja Saksan tapaan korvata teollisuuden välillisiä kustannuksia.
Kumpula-Natri hyväksyy uuden teknologian kehittämiseen kohdistetut tuet ja markkinoille
pääsyä vauhdittavat tuet. Kypsää teknologiaa ei kuitenkaan tarvitse tukea.
— Teollisuudella on oltava kyky uudistua ja kyky tehdä uudistumisen edellyttävät investoinnit esimerkiksi energiateknologiaan, Kumpula-Natri muistuttaa.
— EU:n innovaatiorahastojen avulla teollisuuden uudistumista voidaan ohjata. Vanhaa teknologiaa ei kannata rakentaa vanhan päälle. Energiatekniikan kehitystyössä Suomen olisi tähdättävä erityisesti vientimarkkinoille. Kun uusiutuvan energian käyttö kasvaa, kasvaa myös uusiutuvan energiateknologian kysyntä.
Uusiutuvan energian käyttöön liittyvän teknologian rinnalle nousee energiatehokkuuteen liittyvää teknologiaa ja älyverkkoteknologiaa.
Puupohjaista biostrategiaa ei ymmärretä
Kumpula-Natrin mielestä Suomi onnistuu uusiutuvan energian käytön lisäämisessä, mikäli metsäpohjaisen biomassan energiakäytölle ei aseteta rajoituksia.
— Bioenergia on eurooppalaisen keskustelun keskiössä, mutta Brysselissä se liittyy ensisijaisesti peltobiomassojen käyttöön. Peltojen käyttö energiantuotantoa varten on tabu. Siksi suomalaisten puupohjaista biostrategiaa ei tahdota ymmärtää. Keskieurooppalaiset eivät myöskään tunne suomalaisen metsätalouden toimintatapoja.
— Eurooppalainen ympäristöliike on vahva toimija, joka vahtii aktiivisesti metsien käyttöä. Keskieurooppalaisista taas suurin osa asuu kaupungeissa — heidän näkökulmastaan metsä on yhtä kuin puisto, jota ei tietenkään saa käyttää energiantuotannon tarpeisiin. Kun puistot ja metsät menevät sekaisin, näyttää metsien käytön kestävyyskriteereistä keskusteleminen Suomen näkökulmasta oudolta.
Kumpula-Natri toteaa, että puuta voidaan korjata nykyistä enemmän teollisuuden tarpeisiin, käyttää sivuvirrat energiantuotantoon ja samalla huolehtia metsien suojelusta.
— Tähän kaikkeen on löydettävissä sopiva tasapainotila. Mikäli puupohjaisen bioenergian käyttöä rajoitetaan, emme onnistu saavuttamaan vuoden 2020 tavoitteita Suomessa. Metsäisillä Ruotsilla ja Virolla olisi sama ongelma.
— Parlamentin ympäristö- ja teollisuusvaliokuntien yhteisvierailu Suomeen osoitti, miten paljon meillä on vielä työtä oikean tiedon levittämiseksi eurooppalaisille päättäjille. Bioenergiakeskustelu ymmärretään Euroopan eri maissa hyvin eri tavoilla. Esimerkiksi entisissä Itä-Euroopan maissa ei ole lainkaan biotalousstrategioita, vaikka kivihiilestä riippuvaisilla mailla on suuria ongelmia hiilestä luopumisessa.
Kuluttajien asemassa parannettavaa
— Energiaköyhyys on aivan uusi Energiaunionin haaste. Asuntojen lämpötiloja joudutaan pudottamaan kustannussyistä erityisesti huonossa kunnossa olevissa asunnoissa. Tämä aiheuttaa ongelmia. EU:n investointirahaston rahoituksella onkin jo tehty energiakorjauksia tuhansiin asuntoihin.
Kumpula-Natrin mielestä kotitalousenergian käyttöön liittyvissä asioissa on Keski-Euroopassa vielä paljon tehtävää.
— Energiamittareiden ja energiaverkkojen digitalisaatio on monessa maassa vasta alkutekijöissään. Kotitaloudet joutuvat esimerkiksi yhä maksamaan sähköyhtiön vaihtamisesta, kun Suomessa sähkönmyyjän voi kilpailuttaa ja vaihtaa internetissä vaikka vuodenaikojen mukaan.
- Markku Laukkanen
Artikkeli on julkaistu Energiauutiset-lehdessä.
Kuva Lehtikuva Oy
« Takaisin