Euroopan metsänomistajien liiton CEPF: n pääsihteeri Emma Berglund on helpottunut. Euroopan parlamentti on äänestänyt metsien hiilinielun laskentatavasta metsänomistajien ja metsäteollisuuden tavoitteiden mukaisella tavalla.
Vaikka edessä on vielä parlamentin, komission ja ministerineuvoton lopullinen kannan muodostus Berglund uskoo päätökseen, joka ei estä metsien resurssien hyödyntämistä.
-Tämän puolesta olemme tehneet töitä pitkän aikaa. On tärkeää, että täällä tehtävät ratkaisut eivät rajoita tulevia metsäsektorin investointeja ja metsien käyttöä siirryttäessä fossiilitaloudesta biotalouteen. Metsät toimivat ilmaston puolesta myös hiiltä varastoivissa puutuotteissa ja puupohjaisissa uusiutuvissa ratkaisuissa joilla korvataan öljypohjaisia uusiutumattomia tuotteita.
Viime kuukausien metsäkeskustelu EU:ssa osoittaa Berglundin mielestä, miten heikolla tolalla eurooppalaisten päättäjien metsätietämys on. - Ihmiset tulevat tänne ympäri Eurooppaa ja tietämys metsästä on hyvin erilaista riippuen siitä mistä on kotoisin ja mikä on omakohtainen kokemus metsästä. Tiedon tason parantamiseksi teemme töitä koko ajan.
-Monet tulevat suurista maista, missä ei ole metsää tai kaupunkiympäristöstä ilman vahvaa yhteyttä siihen mitä tapahtuu maaseudulla. Esimerkiksi Hollannissa on 18 nimettyä metsää, joita käytetään puistoina virkistäytymiseen.
Berglund kertoo legendaarisen esimerkin siitä, miten hollantilaisen euroedustajan avustaja kysyi, kuinka monta metsää on Suomessa. -No onneksi on pohjoismaiden ja muiden metsämaiden edustajia, joilla on realistinen käsitys kestävästä metsätaloudesta ja sen merkityksestä.
Metsäpohjainen biotalous vaihtoehto fossiilitaloudelle
Berglund harmittelee, että metsäpohjaisen biotalouden ympärillä käyty keskustelu on ollut Brysselissä negatiivista. -Siinä missä me näemme biotalouden positiivisena ratkaisuna ilmastomuutokseen, ympäristöjärjestöt lobbaavat vahvasti rajoitteiden asettamista metsien talouskäyttöä vastaan. On luotu väärä mielikuva kuva, että metsiä tuhotaan enemmän kuin ne kasvavat ja niistä tulee hiilinielun sijaan päästöjen lisääjä.
-Uskon, että ympäristöjärjestötkin ymmärtävät mahdollisuuden korvata puutuotteilla fossiilisia, mutta heidän agendalla nähdään vain huoli luonnon monimuotoisuudesta, metsän korjuusta ja kulutuksen kasvusta.
Berglund muistuttaa uusiutuvan puupohjaisen biotalouden tarjoavan aidon mahdollisuuden kierrätykseen ja vastuullisen kestävän metsätalouden turvaavan metsien monimuotoisuuden. -Täällä on vahvaa lobbausta muovin ja öljytuotteiden käytön suhteen, vaikka ilmasto alkaa olla täynnä mustaa hiiltä. Meillä on hyvä viesti, kun kerromme vaihtoehdoista fossiilitaloudelle.
-Meille kestävä metsätalous tarkoittaa monimuotoista metsänhoitoa, jossa on talouskäytön lisäksi mukana ympäristö- ja virkistysarvot. Metsäpohjaisella biotaloudella on valtavia mahdollisuuksia korvata uusiutumattomia materiaaleja ja puurakentamisella sitoa hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajaksi.
Kestävä metsätalous edistää kiertotaloutta
Berglundin mukaan biotalous on ratkaisu ilmastomuutoksen torjuntaan. - Kun kiertotalous on vahvistuva trendi ja nyt kuuma aihe täällä EU:ssa, meidän täytyy kyetä osoittamaan kestävän metsätalouden mahdollisuudet kiertotalouden edistämisessä. Puu uusiutuvana ja kierrätyskelpoisena materiaalina on kiertotalouden avaintekijöitä.
-Olemme korostaneet sitä, miten mahtava hiilinielu metsät ovat ja miten siitä jalostettavat puupohjaiset tuotteet toimivat hiilivarastoina. Perinteisen hiiltä varastoivan sahatavaran ja puurakentamisen lisäksi yritämme laventaa hiilitaseen hyödyt koskemaan kaikkia innovatiivisia puupohjaisia uusiutuvia tuotteita ja käyttömahdollisuuksia, kuvailee Berglund.
Yksityisiä metsänomistajia on Euroopassa 16 miljoonaa, jotka ovat etupäässä yksityishenkilöitä ja perheitä ja hoitavat noin 60 prosenttia Euroopan metsistä. - On hyvä muistaa, että monissa maissa metsätalous on tärkein elinkeino maaseudun elinvoimaisuuden turvaajana ja työpaikkojen tarjoajana. Mikä voisi olla kestävämpää, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisempaa kuin tämänkaltainen metsätalous, kysyy Berglund.
EU:n metsämaat yhteistyöhön
Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa ja metsiä koskevaa lainsäädäntöä, metsä vaikuttaa moneen muuhun lainsäädäntöalueeseen kuten ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, energiaan, teollisuuteen ja maatalouteen. -Näiden alojen säädökset vaikuttavat vahvasti metsään, metsänomistajiin ja tekemisiimme, vaikka ne eivät suoraan koske metsätaloutta. Tämän takia meidän tulee tuoda oma näkökulmamme ja selittää miten nämä säädökset vaikuttavat metsiin, muistuttaa Berglund.
-Kannatamme yleiseurooppalaista lainsäädäntösopimusta, mikä voisi olla avaintekijä Euroopan metsien lainsäädännölliseksi kehykseksi. Tämä toisi vahvaa yhteistyötä metsähoidollisten asioiden edistämiseksi.
Berglund pitää välttämättömänä, että EU-metsästrategia ja säädökset ovat koordinoituja, mutta samalla kuitenkin jokaisella maalla olisi itsenäinen politiikka. - On tärkeää edistää näitä keskusteluja.
-On hyvä, että saamme metsäpohjaisen biotalouden kehitystyöhön mahdollisimman monta metsämaata mukaan. Kun EU:n biotalousstrategiaa aletaan päivittää, metsämailla on paljon annettavaa siihen työhön. Varsinkin Itä-Euroopassa tähän ladataan paljon myös talouskasvun odotusarvoa.
Edunvalvonnalla haetaan pitkäjänteistä vaikuttamista
Berglund muistuttaa, että Euroopan metsillä on hyvin monitahoinen omistuspohja ja metsissä harrastetaan monimuotoisuuden turvaavaa metsänhoitoa. – Yksityisen, useimmiten perheomisteisen metsätalouden vahvuus on juuri siinä, että metsiä hakataan kestävästi ajatellen aina seuraavaa sukupolvea. Meidän pääviestimme EU tason päättäjille ja virkamiehille on se, että metsät eivät ole vain sitä jalostavaa teollisuutta, vaan myös vastuullista metsänhoitoa, jolla on monia muitakin arvoja kuin talouskäyttö.
-Me kilpailemme monien muiden toimialojen kanssa päättäjien huomiosta. Tällaiset Uusi puu näyttelyt ja kampanjat ovat tärkeitä, koska puupohjaisten lopputuotteiden kautta kasvaa ymmärrys, miten merkittävässä roolissa metsät voivat olla siirryttäessä fossiilitaloudesta biotalouteen, painottaa Berglund.
Euroopan metsänomistajien liitto CEPF kuuluu Euroopan biotalouden allianssiin, johon kuuluu 12 koko biotalouden arvoketjun kattavaa organisaatiota raaka-ainetuottajista bioteknologiaan ja teollisuuteen. – Metsäalan edunvalvojien määrä on todella vähäinen verrattuna moneen muuhun toimialaan. Onneksi kaikki metsänalan asiantuntijat ovat samassa talossa ja voimme yhdistää voimamme edunvalvonnassa ja saada äänemme paremmin kuuluviin.
-Rakennamme täällä henkilökohtaisilla tapaamisilla ja keskusteluilla pitkävaikutteisia yhteyksiä ja kontakteja. Vaikka EU:ssa ei olekaan yhteistä metsäpolitiikkaa, joudumme seuraamaan monia muita aloja, joilla on vaikutuksia metsien käyttöön. LULUCF prosessi oli hyvä esimerkki, miten onnistuimme vakuuttamaan päättäjiä siitä, mikä metsäsektorilla on todella tärkeää, arvioi Berglund.
Markku Laukkanen
« Takaisin