Valtiovarainministeri Petteri Orpon, kok, mielestä hallituksen biotalousstrategian ydin perustuu puun jalostukseen ja puupohjaisuuteen. -Meillä on meneillään mahtavaa uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyötä, josta lähellä kaupallistamisvaihetta voi esimerkkinä mainita uuden sukupolven puupohjaiset tekstiilikuidut ja muovikassit syrjäyttävän puupohjaisen materiaalin. Näissä laajan biotalouden hankkeissa on paljon potentiaalia ja niitä tulee tukea myös yhteiskunnan tutkimus- ja kehityspanoksilla.
-Uusiutuvan energian rinnalla puupohjaisen laajan biotalouden mahdollisuudet ovat valtaisia. Biotalouden kehityksessä edistämme koko yhteiskunnan siirtymistä kiertotalouteen ja cleantechiin, korostaa Orpo.
Orpon mukaan UUSI PUU -hankkeen esittelemissä biotalouden kehityskohteista löytyy myös eväitä uudelle aluepolitiikalle. -Kuten olemme tähänastisessa aluepolitiikassa nähneet, kannettu vesi ei pysy kaivossa. Metsäpohjainen biotalous avaa suuria mahdollisuuksia aluetalouksien vahvistamiseen, koska metsäresurssi ja sen jalostamiseen perustuva osaaminen on luonnollinen maakuntien osaamisvahvuus.
-Me olemme nyt oikealla uralla saavuttaaksemme EU:n ja kansalliset tavoitteet. Suomi on luonnonvarojen suurvalta ja meillä on valtavat uusiutuvat metsäresurssit, joita voimme käyttää kestävällä tavalla, muistuttaa Orpo. Kun kehitämme Suomeen biotalouden menestystarinaa, kestävyys on avainsana.
Eurooppalaisesti ja globaalisti suomalainen metsätalous täyttää Orpon mielestä selvästi kestävän käytön kriteerit. -Kun Euroopassa metsät ovat enemmän suojeltuja puistoja, on meille kohtalonkysymys saada EU ymmärtämään, että meille metsien kestävä jalostaminen on eri asia. Minusta puupohjaiset biotaloustuotteet ja puurakentaminen ovat ympäristötekoja, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilitaloudesta.
-Tarvitsemme myös metsätietojärjestelmän kaltaisia ratkaisuja, joilla saadaan puu liikkeelle ja puunjalostuksen käyttöön vähinään kymmenen miljoonaa kuutiota puuta lisää, muistuttaa Orpo.
« Takaisin