Metsäteollisuuden Jyrki Peisa:

Komission ajama metsiä koskeva säädöstsunami kova pala metsäklusterille. Metsämaiden yhteistyöllä saavutettavissa vielä myönteisiä tuloksia

Metsäteollisuus ry:n vt. toimitusjohtajan Jyrki Peisan mielestä Suomen on ollut vaikea muodostaa omien etujensa mukaista näkemystä EU:n komission metsien käyttöä koskeviin aloitteisiin. Myös kantojen viivästyminen heikentää edunvalvontaa ja vaikuttamista komissioon. Peisan mukaan hallitus voi kuitenkin edelleen yhdessä metsäklusterin kanssa vaikuttaa siihen, että EU:n metsiä koskevissa sääntelyhankkeissa löydetään tasapaino ympäristön, talouden ja työllisyyden välille.


Suomen parannettava metsäasioiden edunvalvontaa EU:ssa.
Hallituksessa vaikeuksia muodostaa linjaa komission metsäaloitteisiin.

Komission metsiä koskeva säädöstsunami on ollut kova pala Suomen metsäklusterille, eikä Suomi ole ollut Peisan mukaan parhaassa terässä omassa vaikuttamisessaan. - Komission tulisi ymmärtää, että jakamalla ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpidelastia väärällä tavalla, voidaan menettää suomalaisten ymmärrystä EU:ta kohtaan. Varsinkin metsänomistajien on vaikea ymmärtää, miksi metsien käsittelyä säädellään yksityiskohtaisesti unionitasolta.

– Maan hallituksessa on ollut vaikeuksia muodostaa kantoja komission aloitteisiin. Samoin kantojen viivästyminen heikentää edunvalvontaa ja vaikuttamista komissioon. Parantamista on myös meillä teollisuuden ja metsänomistajien piirissä, Brysselissä tehtävää vaikuttamista on lisättävä.

Peisan mukaan komission esitysten osalta on mahdollista saavuttaa vielä Suomen kannalta siedettävä lopputulos. -Avainasemassa on metsäisten maiden yhteistyö. Eväät sille on olemassa ja Suomella on tässä työssä merkittävä rooli, mutta se vaatii yhteisen näkemyksen. Sama tilanne on myös monissa muissa metsäisissä maissa. Tämä rintama pitää saada kirkkaasti ja selkeästi esiin.

- EU rahoittaa elpymispaketista monien jäsenmaiden ilmastotoimia, mutta metsäisten maiden osalta ilmastotavoitteiden saavuttamista vaikeutetaan asettamalla hankalasti käytäntöön soveltuvaa yksityiskohtaista sääntelyä. Nykyisen komission keskeiset aloitteet on jo annettu tai päätetty antaa, mutta seuraavan komission ymmärrys voi olla nykyistä parempi. Suomen onkin ajettava kiertobiotaloutta seuraavan komission agendalle.

- Sen sijaan, että pakotetaan 27 jäsenmaata metsäpolitiikassa yhteen muottiin, tulisi kunkin maan hyvinkin erilaiset olosuhteet huomioida, muistuttaa Peisa.

Komission ajaman ilmastopolitiikan metsäpainotus on Peisan arvion mukaan seurausta siitä, että isoille EU maille on helpompi ajaa metsiin kohdistuvia suojelutoimia, kuin ajaa alas fossiilisen energian käyttöä aiottua nopeammin.

-Komission esityksiin voi vielä vaikuttaa ennen kuin parlamentti ja neuvosto päättävät näistä. Ja tässä on tehtävä yhteistyötä muiden metsäisten maiden kanssa.

Komissio ajaa metsäsektoria osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa
Teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys unohdettu

EU:n komissio on valmistellut kymmentä eri metsien käyttöön vaikuttavaa esitystä. Peisan mielestä esityksistä puuttuu niiden taloudellinen ja sosiaalinen vaikuttavuusarvio. -Komission esitykset asettavat yksityiskohtaisia vaatimuksia metsien käyttöön, mutta eivät tarjoa mitään yhteenvetoa säädösten kokonaisvaikutuksista Euroopan talouteen. Vaikka olemme tilanteessa, jossa tulisi vahvistaa eurooppalaista omavaraisuutta ja taloutta, komission useat aloitteet vievät tosiasiassa kehitystä kokonaan toiseen suuntaan.

Peisan mukaan suurin ongelma metsäteollisuuden kannalta on samojen asioiden sääntely useilla päällekkäisillä säädöksillä. –On vaikea pysyä kartalla, mitä lainsäätäjä meiltä missäkin vaiheessa odottaa. Komissiolla ei ole omista esityksistään yhtä selkeää kestävyysarviointia, vaan joukko toisistaan poikkeavia, epämääräisiä ja eritahtisesti muuttuvia säädöksiä. Tämä ei ole toivottava kehitys, kun investointeja tekevä teollisuus odottaa säädösympäristöltä ennustettavuutta.

-Komissio käsittelee metsäsektoria ilmasto- ja ympäristöargumentein, ja tuntuu unohtavan teollisuuspolitiikan keskeiset asiat kuten kilpailukyvyn ja työllisyyden. Näiden tulee kulkea rinnakkain ja huolehtia siitä, että teollisuudella on kykyä investoida sekä sijoittaa tutkimukseen ja kehitykseen. Juuri teknologinen kehitys tuo työkaluja myös ilmastomuutoksen torjuntaan. Tässä suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyritykset ovat oman alansa maailman kärkeä.

Peisa muistuttaa Lissabonin strategiasta, jossa vuonna 2000 asetettiin tavoitteeksi, että unionista oli tehtävä maailman kilpailukykyisin talous. – Vaikuttaa siltä, että tästä tavoitteesta on hiljaisesti luovuttu ja tavoitteeksi vaihdettu edelläkävijän rooli ilmasto- ja ympäristöasioissa. Jää todella nähtäväksi, seuraavatko suuret maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina Euroopan esimerkkiä.

- Edelläkävijyyden lisäksi on huomioitava myös teollisuuden globaali kilpailukyky. Ilmastonmuutoksen torjunnankin kannalta on keskeistä, etteivät erot siinä repeä kestämättömälle tasolle.

Metsien hiilinielu ei ratkaise ilmastomuutosta

Myös suomalaista metsiin painottuvaa ilmastokeskustelua Peisa pitää kansallisena. – En tunnista muuta maata, jossa ajateltaisiin näin voimallisesti, että metsien ja maaperän hiilinielu ratkaisisi ilmastonmuutoksen. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin keskeisin viesti on, että fossiilisesta energiasta luopuminen ratkaisee onnistumisen ilmastomuutoksen torjunnassa.

-Suomi on yksi harvoista maista, joka on todella kyennyt vähentämään fossiilisen energian kulutusta. Tämä lienee yksi syy, miksi katseet ovat kääntyneet metsiin. Metsäkeskustelun politisoitumista selittää osaltaan se, että metsä herättää tunteita ja Suomessa melkein jokaisella on jonkinlainen henkilökohtainen metsäsuhde. Kansainvälisesti katsottuna Suomen metsästä käytävä ilmastokeskustelu on kovin kansallista.

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen uhkaa pitäisi Peisan mukaan seurata laajasti, myös muiden kuin metsäluonnon osalta. -Metsien osaltahan metsänomistajat ovat lisänneet monimuotoisuuden säilymiseen tähtääviä toimia merkittävästi. Suunta on oikea ja toimia tarvitaan lisää. Metsänomistajia riipii se, että metsäkeskustelua käydään syyllistävällä tavalla heidän ohi.

-Keskustelussa usein myös virheellisesti oletetaan, että julkinen valta voi päättää, onko metsänomistajalla oikeus myydä puita tai mikä on järkevä tapa kasvattaa ja hoitaa omia metsiään. Kyse on kuitenkin yksityisestä omaisuudesta, jota kukin hoitaa omista lähtökohdistaan käsin, muistuttaa Peisa.

Liian vähäiselle huomiolle on Peisan mielestä jäänyt Suomen metsien käyttöön liittyvä globaali näkökulma. - Kun Suomen metsäteollisuustuotteiden osuus globaaleista markkinoista on joidenkin prosenttien luokkaa, emme millään tavalla ratkaise maailmanmarkkinoiden kysyntää tai hintaa.

Peisa huomauttaa, että globaali metsäteollisuustuotteiden kysyntä määräytyy riippumatta siitä, tuotetaanko tuotteita Suomessa vai ei. - Jos meillä ajetaan tuotantoa alas, kysyntä täytetään jossain muualla valmistetuilla tuotteilla, joiden ympäristövaikutukset ovat todennäköisesti suuremmat kuin Suomessa valmistetuilla tuotteilla. Suomessa metsäteollisuus käyttää tehtaillaan hyvin vähän fossiilisia polttoaineita ja meillä ollaan kovaa vauhtia niiden käytöstä kokonaan luopumassa.

– Jos kuvitellaan, että metsien hiilensidontaa vahvistetaan Suomessa hakkuita rajoittamalla, silloin puu kaadetaan ja jalostetaan joissain muualla. Ilmastomielessä tätä vaikuttavampaa on vahvistaa suomalaisten metsien kasvua. Siinä on paljonkin tehtävissä. Voimme tätä vahvistaa metsittämällä, metsäkatoa ehkäisemällä, metsälannoituksella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla.

- Pitkällä aikajänteellä myös metsänjalostuksella voidaan lisätä sekä kasvua että sopeutumista tulevaan ilmastoon. Jos emme tee harvennushakkuita ja tarjoa tilaa metsän kasvulle, metsän kasvun ja hiilen sidontavauhti hidastuvat.

Peisa muistuttaa, että hiili on varastona metsissä, mutta varastot ovat hyvin epävarmoja, eikä niiden varaan kannata globaalia ilmastopolitiikkaa laskea. - Metsä saattaa menettää terveyttään hyönteistuhojen kautta, sen jälkeen tulee kuivuus ja metsäpalot, joiden myötä hiilidioksidi vapautuu ilman, että sitä saadaan mitään hyötyä yhteiskunnalle ilmakehään. Kuten tiedemaailma korostaa ja muualta maailmalta tiedämme, metsä on hyvin epävarma hiilivarasto.

-Puupohjaiset tuotteet korvaavat markkinoilla fossiilisia tuotteita, mistä tulee merkittävä globaali ilmastohyöty. Siksi on tärkeää turvata teollisuuden kyky toimittaa markkinoille uusiutuvaa raaka-ainetta.

Energiapuun korjuun kritiikin Peisa pistää tietämättömyyden piikkiin. – Päätehakkuista jää paljon latvaa ja oksistoa, joka ajan myötä lahoaa ja vapauttaa hiiltä. Ne kannattaa hyödyntää energiaksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Myös harvennushakkuista syntyvään jalostukseen kelpaamattoman energiapuun käytön vaikeuttamista on vaikea ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta ymmärtää, kun siitä seuraa parhaiten hiiltä sitovan metsän parempaa kasvua.

 

Yhteyshenkilöt

Jyrki Peisa 
jyrki.peisa@forestindustries.fi

Kuva: Henry Isakoff


« Takaisin