Maa-ja metsätalousministeri Jari Lepän. kesk, mielestä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan metsien hiilinielujen laskentatapaa koskeva äänestyspäätös kertoo siitä, miten huonosti Suomen kestävää metsätaloutta tunnetaan.
- Meillä on kuudessa vuosikymmenessä metsien kasvu kaksinkertaistunut ja niiden hiilensidontakyky kasvanut. Suomen metsien hiilensidontakyky kasvaa, vaikka hakkuuta lisätäänkin. Vaikka hakkaamme talouskäyttöön enemmän, hakkuualamme pysyy entisellään, koska metsät kasvavat ja tuottavat paremmin, muistuttaa Leppä.
Lepän mukaan metsäkeskustelussa ei nähdä nuorien metsien kykyä sitoa hiiltä vanhoja paremmin. - Vaikka uusi metsien investointi osoittaa metsien kasvun olevan jopa 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ympäristövaliokunta ottaa vertailukohdaksi Suomelle vuosikymmenen vanhan hakkuutilanteen, vaikka pitäisi katsoa tulevaisuuteen.
Ympäristöjärjestöt toimivat ristiriitaisesti
Leppä ihmettelee, miten Suomessakaan käytävässä julkisessa metsäkeskustelussa ei nähdä sitä hyötyä, mikä syntyy puupohjaisten tuotteiden korvatessa fossiilisia. - Me voimme korvata tulevaisuudessa öljypohjaiset muovikassit ja kertakäyttöastiat täysin uusiutuvilla ja kierrätettävillä puupohjaisilla tuotteilla. Nämä ovat tulevaisuuden innovaatiota ja todellisia ilmastotekoja, kun edistämme korkean jalostusasteen tuotteilla siirtymää fossiilitaloudesta biotalouteen.
- Ympäristöjärjestöt toimivat tässä ristiriitaisesti. Järjestöt haluavat ilmastomuutosta hillitseviä toimia, mutta eivät kuitenkaan tue metsän käytön mahdollisuuksia uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen valmistamiseksi.
EU:n ympäristövaliokunnan kanta ei voi olla lopullinen
Leppä ei usko, että ympäristövaliokunnan kannasta hiilinielujen laskentatavasta tulee Euroopan parlamentin lopullinen kanta. - Onneksi parlamentin teollisuus- ja maatalousvaliokunnat ovat päätyneet lausunnoissaan Suomen kannalle. Ennen syyskuun lopullisia äänestyksiä tarvitaan vielä Unionin metsämaiden keskinäistä yhteistyötä ja jalkatyötä.
- Suomella on Unionin jäsenmaiden edistyksellisin metsän käyttöön nojaava biotalousstrategia, jonka toteutuminen hankaloituu, jos metsien käyttöä pyritään rajoittamaan.
Lepän mukaan Suomi ei ole epäonnistunut metsätiedon lobbauksessa. -Edellinen ja nykyinen hallitus ovat tehneet tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa tässä asiassa paljon töitä, mutta emme ole saaneet faktoja läpi. Erityisesti harmittaa, että osa suomalaisistakin mepeistä toimii Suomen kestävään metsänhoitoon perustuvaa biotalousstrategiaa vastaan.
Markku Laukkanen
« Takaisin