Syyskuun alussa Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtajan tehtävät jättävä Risto Kauppila, kokee kuuluvansa sukupolveen, jolla on ollut töitä ja luonnollista vetoa yrittäjyyteen.
Valkealan Kääpälän kylässä syntynyt Risto Kauppila kasvoi 4-lapsisen perheen nuorimpana ja menetti isänsä kolmivuotiaana. – Äiti pyöritti tilaa ja sai tilapäisapua kiireisinä aikoina, mutta vastuuta tilan töistä oli tarjolla heti kun kynnelle kykeni. Ei vaadittu mitään, kun ei ollut mitään jakovaraa. Elämä oli kuitenkin antoisaa, vaikka rahaa ei ollutkaan. Tämä elämänvaihe oli liikkeellepaneva voima yrittämiseen ja työhön.
Kansakoulun jälkeen Kauppila pääsi ammattikoulun metallilinjalle opiskelemaan viilaaja-koneistajaksi. Veri veti kuitenkin rakennusalalle, jolla oli töitä kun omalla kylällä rakennettiin Suomen yhtä suurinta varuskuntaa, Vekaranjärveä. Kauppila työskenteli useissa yrityksissä saaden työkokemusta ja pääsi 1973 Lappeenrannan teknilliseen kouluun opiskelemaan rakennusmestariksi. – Talvet opiskeltiin ja kesät oltiin töissä. Valmistumisen jälkeen rakennusalalla oli runsaasti töitä tarjolla. Rakennusmestarikoulutus oli erittäin hyvää, vaikka käytännön työ vasta opettikin. 1970-luvun loppupuoli oli hyvää aikaa, alueella oli paljon rakennuskohteita ja omat tavoitteet olivat selviä: työ, perhe ja oma talo.
1976 alkaen Risto Kauppila työskenteli Polar Oy:llä rakennusmestarina. Kauppilan kohteena oli Kouvolassa sijaitseva Pohjola-talo. 80-luvun alussa hän jatkoi Eskolanmäen ja Lehtomäen aluerakentamisen parissa
Asenteiden muutos mahdollisti kierrätysliiketoiminnan nopean kasvun
Eteläpohjalaisen äidin kautta saatu yrittäjyyden perinne kutitti nuoren rakennusmestarin mieltä. Kauppila perusti opiskelukaveri Reijo Loukon ja Raimo Mäyrän kanssa Kymen Puhalluseristevilla Oy:n, joka toi uuden lämmöneristeen Kaakkois-Suomen rakentamiseen. – Testasimme kierrätyspaperista valmistetun ekovillan käyttöä eristeenä erilaisissa koerakentamisen kohteissa yhteistyössä VTT:n kanssa ja tuote toimi kohteissa erinomaisesti.
Vuonna 1985 Kymen Puhalluseristevilla Oy aloitti oman ekovillan eristetuotannon.
– Ymmärsimme, että pienille yrityksille oli tilaa suurten kainalossa. Liiketoiminnan kehittämisen ohessa tehtiin matka Yhdysvaltoihin, jossa tutustuttiin myös kierrätykseen. Tämä osaltaan johti kierrätysliiketoimintaan erikoistuneen Hyötypaperi Oy:n perustamiseen. Yritys turvasi Kymen Puhalluseristevilla Oy:n raaka-aineen saannin.
90-luvulla Hyötypaperi Oy:n pääomistajaksi tuli Paperinkeräys Oy. – Ryhdyimme pian keräämään kaikkea muutakin kierrätettävää kuten pahvia ja teollisuuden hylkyjakeita. Vuosikymmen oli paperinkierrätyksen kulta-aikaa ja Hyötypaperi Oy kasvoikin voimakkaasti tällä vuosikymmenellä.
Kauppilan mukaan kaatopaikkojen täyttäminen oli sen aikainen maan tapa. – 80-luvulla kaatopaikkamaksuja ei ollut, EU-direktiivi tai suomalainen lainsäädäntö ei ollut ohjaamassa riittävästi kierrätykseen. Kaatopaikkoja katsellessa ymmärsi, että jotain oli tehtävä, vaikka siihen aikaan useat aikaisemmat kierrätykseen tähtäävät kokeilut eivät onnistuneet liiketaloudellisesti.
– Kuviteltiin, että kierrätys tuo pelkästään kuluja, vaikka nyt ymmärretään sen säästävän luonnonvaroja ja tuovan yhteiskuntaan merkittäviä säästöjä.
90-luvun lopussa paperin kulutuksen vähentyessä muiden jakeiden kierrätyksen määrä alkoi nopeasti kasvaa. – EU-jäsenyyden ja kierrätystä ohjaavien direktiivien ja omien kansallisten lakien myötä alkoi tulla pohjaa uusien jakeiden järjestelmälliselle kierrättämiselle, tuli kaatopaikkamaksut, euro alkoi ohjata kierrätyksen suuntaan ja asenteet muuttuivat, kuvailee Kauppila.
Kierrätyksellä vahvat kasvunäkymät
Vuonna 2002 Hyötypaperi Oy yhtiö aloitti uudessa Valkealaan rakennetussa terminaalissa polttoaineliiketoiminnan, mikä avasi yritykselle edelleen jatkuvan kasvupolun. – Ei tuolloin voitu kuvitella, että kierrätyksestä tulee tämän mittakaavan liiketoimintaa, kuten se nyt on. Olimme oikeaan aikaan perustaneet liiketoiminnan, jonka varsinainen kasvu oli tuolloin vasta edessä.
Kauppilan mukaan oli työlästä vakuuttaa poliittiset päättäjät niin kunta- kuin valtiotasollakin ja luoda kaikille jakeille kierrätyksen järjestelmä, logistiikka ja ansaintalogiikka. – Saimme mukaan kierrätyspolttoainetta tuottavat Kaakkois-Suomen kaupat, teollisuuden, muuta sidosryhmät ja asiakkaat. Ilman tätä kierrätykseen myönteisesti suhtautuvaa asennetta emme olisi onnistuneet.
– Näinä vuosina luotiin pohja liiketoiminnan rakenteelle, millä nytkin toimimme. Uskon, että kokonaislogistiikan merkitys kierrätyksessä kasvaa, uusia jakeita tulee edelleen kierrätyksen piiriin ja ne lisäävät synergiaa nykyiseen liiketoimintaan, arvioi Kauppila.
Kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen
Hyötypaperi Oy on osa kiertotaloutta, käsitettä, jota moni ei 30 vuotta sitten pitänyt merkittävänä. Kauppilan mukaan suurin haaste on se, että käytämme enemmän luonnonvaroja kuin mitä meillä niitä on käytettävissä. – Resurssien riittävyyden ja ilmastomuutoksen kannalta meidän on lisättävä uusiutuvien materiaalien käyttöä ja uusiutumattomien kierrätystä.
– Uusiutuva metsä ja puu ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten moneen käyttöön ja monta kertaa puukuitu voidaan käyttää. Siksi seuraamme suurella mielenkiinnolla uusien puupohjaisten kierrätettävien materiaalien kuten kertakäyttöastioiden ja tekstiiliteollisuuden käyttöön tulevan kuidun kehittämistä, muistuttaa Kauppila.
Pitkä ura kierrätyksen parissa
Kauppila kokee jättävänsä Hyötypaperin toimitusjohtajuuden oikeaan aikaan. – Kun velattoman yhtiön liikevaihto lähenee 20 miljoonaa euroa, kysyntä kiertotalouden liiketoiminnan tuotteille kasvaa koko ajan ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, voi lähteä hyvillä mielin.
– Yrittäjyys on rankkaa työtä, mutta se myös palkitsee, vaikka uskoimme sellaiseen, jonka olemassaolosta ei edes tiedetty.
Yrittäminen uuden liiketoiminnan parissa Kaakkois-Suomessa ei ole ollut itsestäänselvyys, kun tällä alueella on aina eletty suurten tehtaiden varassa. – Ammattitaitoinen ja asiaansa sitoutunut henkilökunta sekä hyvä asiakas- ja sidosryhmäpalaute antoivat kuitenkin yrittämiselle hyvän selkänojan.
– Pienyrittäjän on sitouduttava yritykseen lähes täysiaikaisesti, ei voi olla vain johtaja. 90-luvun alun vaikeina vuosina tein kahta vuoroa viisi vuotta. Päivällä myytiin tuotetta, illalla paalattiin ja ajettiin paperia. Viikonloppuisin rakennettiin terminaaleja. Kun on tahtoa yrityksen kasvattamiseen ja työ tuotti onnistumisia, auttoi se jaksamaan, muistelee Kauppila.
Työntäyteisten vuosikymmenten jälkeen Kauppilan tulevaisuuden toiveena on laatuaika perheen parissa ja sopivasti työn tekoa. – Minulle laatuaikaa on olla perheen, lasten ja lastenlasten kanssa, pyöräillä sekä matkustella. Täällä Vuohijärven vanhan aseman puistossa, Vuohijärven rannalla on omalle ajalle hyvä tukikohta.
Kauppilasta voidaan sanoa, kerran yrittäjä, aina yrittäjä. Yrittäjyys jatkuu edelleen kiinteistöjalostuksen ja sijoitustoiminnan parissa. Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtajana aloittaa 1. syyskuuta yhtiön nykyinen liiketoimintajohtaja Teemu Heinänen.
« Takaisin